Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2017

SMErec valtakunnallisilla yrittäjäpäivillä: PK-yritystutkimuksen tuloksia


Kuva 1. Tervehtimässä tapahtuman emäntää, Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blombergia.

SMErec-tiimi jalkautui lokakuussa Joensuussa järjestetyille valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Kartoitimme yrittäjien rekrytointitarpeita ja -osaamista kyselytutkimuksella. Kyselimme muutamia kysymyksiä yritysten rekrytointitilanteeseen, rekrytointien haasteisiin ja yrityksen imagoon liittyen. Saimme vastauksia yhteensä 73 kappaletta.

Vastauksista 68 kpl tuli hankkeen kohderyhmältä eli PK-yrityksiltä (1–250 työntekijää) ja 5 kpl suurilta yrityksiltä. Hankkeen tarkoituksen mukaisesti keskityimme tutkimaan ensisijaisesti PK-yrityksiä.

Rekrytointihalukkuus näyttää PK-yrityksissä olevan korkealla, sillä 56 % vastasi aikovansa rekrytoida seuraavan puolen vuoden sisällä. Tilanne painottui vielä erityisesti 1–9 työntekijän mikroyrityksiin (54 %) ja pieniin eli 10–49 työntekijän yrityksiin (64 %).

Rekrytoinnin haasteet

Suurimpina PK-yritysten rekrytointien haasteina pidettiin työvoiman saatavuutta (32 %) ja tavoitettavuutta (18 %). Rekrytointiosaamisen katsoi haasteeksi vain 3 %, kaikki mikroyrityksissä, joten yrityksen rekrytointiosaamisen ja rekrytointien haasteiden välillä ei vastaajien mielestä katsottu olevan selkeää yhteyttä.

Kun tarkastellaan PK-yritysten rekrytointihaasteita niiden yritysten osalta, jotka aikovat rekrytoida puolen vuoden sisällä, haasteiden välinen jakautuma muuttui jonkin verran. Työvoiman saatavuuden katsoi haasteeksi 29 % vastaajista ja työvoiman tavoittamisen 24 % vastaajista. Työvoiman saatavuus oli haaste useammalle pienelle yritykselle (36 %) kuin mikroyritykselle (27 %). Työvoiman tavoittaminen puolestaan oli hieman useammin haaste mikroyritykselle (27 %) kuin pienelle yritykselle (21 %).

Rekrytointien haasteiden määrä oli edellisen pohjalta melko samanlainen PK-yrityksen rekrytointiaikomuksista riippumatta. Johtopäätöksenä työvoiman saatavuuden ja tavoitettavuuden parantaminen ovat PK-yritysten kannalta ensisijaiset kehittämisalueet. Huolimatta siitä, etteivät yritykset kokeneet rekrytointiosaamista haasteeksi, rekrytointiosaamisen kehittäminen on varmasti yksi tapa parantaa työvoiman tavoitettavuutta.


Kuva 2. Haastattelutiimi työssään.

Työnantajamielikuva

Työnantajakuvan osalta eniten erottumistavoiksi katsottiin yritysimago ja maine (34 %). Vastaus painottui pieniin (50 %) ja keskikokoisiin yrityksiin (40 %), mikroyrityksistä isolla osalla ei ollut selvää kuvaa miten yritys erottuu muista työnantajista. Mikroyritysten yleisin tunnistettu erottumistapa olikin Työyhteisö ja -ympäristö, hyvä fiilis 18 % osuudella. Vähiten erottumista katsottiin kohdistuvan palkkaan (7 %), etuihin (6 %), koulutusmahdollisuuksiin (4 %), urapolkuun (2 %) sekä työhön ja perheeseen (0 %).

Yrityksen työnantajaimagon osalta saman alan sisällä yksikään yritys ei katsonut mainettaan huonoksi. Tämä tarkoittaa, että 34 % yrityksistä katsoi maineensa hyväksi ja vastaus painottui pieniin yrityksiin (55 %) sekä mikroyrityksiin (27 %). Keskisuurista yrityksistä 40 % katsoi maineensa erinomaiseksi ja pienistä yrityksistä 27 %. Mikroyrityksistä iso osa ei osannut vertailla mainettaan muihin.

Somen merkitys rekrytoinnissa

Tapasimme useita mikro- ja pk-yrittäjiä, jotka eivät juuri käytä sosiaalista mediaa ja uusia rekrytointikanavia. On siis toimialoja, joilla ei toistaiseksi tarvita niin työnhakija kuin työantajapuoleltakaan satsauksia sähköisiin palveluihin. Samaan aikaan työnantajayritykset kertovat osaajapulastaan ja ettei juuri heidän yritykseensä löydy potentiaalisia työnhakijoita.

Toisilla yrityksillä on satsauksia työnantajamielikuvan edistämiseen sosiaalisessa mediassa, mutta heidän työtehtäviensä tekijät eivät välttämättä koe some-kanavia ominaisimmiksi käyttää, vaan selvittävät mahdolliset avoimet työpaikat perinteisin menetelmin.

Kuten tuloksista käy selvästi ilmi, PK-yritysten suurimmat haasteet ovat työvoiman saatavuus ja tavoitettavuus. Niiden suhteen olisi varmasti paljonkin tehtävissä myös viestinnän menetelmiä tehostamalla ja modernisoimalla. PK-yritysten some-näkyvyys on edullinen tapa toteuttaa notkeaa viestintää. Se ei kuitenkaan toteudu hetkessä, joten PK-yritysten olisi hyvä aloittaa suunnitelmallinen some-näkyvyys jo hyvissä ajoin ennen rekrytointitarpeiden realisoitumista akuutisti.

Meillä on menossa työelämämurros, kun työmarkkinoilta väistyvät ns. suuret sukupolvet ja jo työmarkkinoilla oleva työvoima tulisi poluttaa näihin vapautuviin tehtäviin. Mahdollisuuksia kohtaamisille on paljon, mutta kullakin toimialalla, toiminta-alueella sekä työpaikassa tulee tehdä omat päätökset siitä, kuinka tehtävistä töistä kerrotaan niin, että se kuuluisa hyvä tyyppi löytyy niitä tekemään.

Lue lisää SMErecin vierailusta yrittäjäpäivillä linkki julkaisuun

Vuonna 2018 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Turussa. SMErec-hankkeen toteuttajat Karelia-amk, JOSEK Oy ja Turku AMK toimivat sekä Joensuun että Turun seudulla, joten ensi vuonna kyselyä yritysten rekrytointitarpeista toteutetaan Aurajoen varrella.

SMErec-tiimi:
Tanja Hallenberg, Mervi Leminen, Antti Meriö, Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

SMErec jalkautui valtakunnallisille yrittäjäpäiville

SMErec-hankkeen tavoitteena on kuulla mahdollisimman kattavasti yrittäjien rekrytointikokemuksista ja -haasteista. Päätimmekin jalkautua sekä SMErecin Joensuun että Turun tiimien voimin valtakunnallisille yrittäjäpäiville kohtaamaan yrittäjiä. Lähdimme matkaan kysymyspatteriston kanssa ja kartoitimme yritysten rekrytointitarpeita ja -osaamista.

Vuoden 2017 yrittäjäpäivät toteutettiin Joensuussa ja tapahtuma alkoi perjantaina virallisten kokousten ja retkien merkeissä. Osa tiimimme jäsenistä jalkautui retkille, osa jäi päätapahtumapaikalle Joensuu Areenalle. Retkien anti oli varsin kattava ja niiden lomassa ehdimme vaihtaa ajatuksia yritysten edustajien kanssa.


Kuva 1. SMErec-tiimi suuntaa kohti Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä

Karjalaiskierroksella Nuorten yrittäjien matkassa

Yrittäjäpäivien retkikattaus oli erittäin laaja. Pohjois-Karjalan Nuorten Yrittäjien järjestämällä retkellä ”Nuorten yrittäjien karjalaiskierros” vastakohdat täydensivät toisiaan. Nuoret yrittäjät opastivat eri-ikäisiä osallistujia karjalaisen kulttuurin ja perinteiden saloihin. Joensuun keskustan tuntumassa toteutettu retki koostui tehtävärasteista, jotka suorittamalla sai palkkioksi hienon karjalaispassin.


Kuva 2. Passi karjalaisuuteen on suoritettu!

Retkellä olleiden nuorten, sekä järjestäjien että osallistujien, into ja tekemisen meininki olivat käsin kosketeltavia. Varsinaissuomalainen varttikarjalainen aivan hämmentyi siitä, miten aktiivisia ja innovatiivisia nuoret yrittäjät ovat. Yritystoimintansa lisäksi he toimivat aktiivisesti nuorten yrittäjäjärjestöissä ja näyttävät muutenkin elävän vauhdikkaasti.

Toisella retkellä ”Petäjästä pikkuhousuja” päästiin tutustumaan Pohjois-Karjalan rakennus-, metsäteollisuus- ja biotalousosaamiseen. Kyselimme retken aikana osallistujilta heidän rekrytointitarpeistaan. Retkelle osallistuneista yrittäjistä löytyi sekä pieniä että perheyrityksiä, joissa henkilöstö on rekrytoitu vuosien kuluessa lähipiiristä. Keskustelua käytiin usean polven perheyrityksistä ja niiden ominaispiirteistä esimerkiksi vieraillessamme Iivari Mononen Oy:ssä.

Retkeen kuului tutustuminen Joensuun ensimmäiseen puukerrostaloon Penttilänrannassa, Fortumin pyrolyysilaitokseen sekä metsä- ja maatalouden koneita ja palveluita tuottavaan John Deereen. John Deeren tiloja ihasteltiin ja tehdas vakuutti osallistujat erityisesti siisteydellään. Kuva nuhruisesta metallipajasta oli kaukana vierailukohteesta. Myös hieno työ alihankkijaketjun kanssa nousi esiin tutustumiskierroksella useaan otteeseen.

Kuulumisia kentältä

SMErecin Yrittäjäpäivillä kohtaamat yritykset edustivat varsin kattavasti eri toimialoja. Mukaan mahtui niin kuljetusalan, ravitsemus-, rakennus-, hyvinvoinnin, terveysalan, asiantuntijakonsultoinnin kuin erilaisten kaupan ja palvelualojen toimijoita.

Suurin osa yrityksistä toteutti rekrytointia perinteisin menetelmin. Työvoiman saannissa tuntui olevan eroja toimialojen välillä. Ravitsemusalalla yrittäjät kokivat työvoiman saannin helpoksi, kun taas erityisosaamista vaativat matkailu-, sisäilma-, it- ja metalliala kärsivät työntekijäpulasta. Eräs kuljetusalan toimija kertoi toki saaneensa persoonalliseen työpaikkailmoitukseensa peräti 75 hakemusta.

Moni kertoi rekrytoivansa uusia työntekijöitä suoraan koulun penkiltä tai harjoittelujen kautta. Useat yrittäjät toivoivatkin yhä vahvempaa yhteystyötä oppilaitosten harjoittelusta vastaavien tahojen kanssa. Eräs yrittäjä toivoi, että tulevaisuudessa harjoittelu saataisiin kytkettyä entistä läheisemmin työpaikalle. Hänen esittämänsä ajatusmalli muistutti Keski-Karjalan Kehitysyhtiön Osaava Keski-Karjala -hankkeen mestari–kisälli-toimintamallia. Joensuun seudulla on juuri alkanut vastaava kokeilu Osaava Joensuun seutu.

Osalle haastatelluista yrittäjistä yrittäjyys oli osa-aikaista. Eräät rakennus- ja kuljetusalojen yrittäjät edustivat toisen polven yrittäjiä. He korostivat esimiestyön ohella työnantajavelvoitteiden noudattamista ja olivat vahvasti tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia. Uusista rekrytointimalleista hyödyn irti ottava Joensuun kaupunki esiintyi modernina rekrytoijana. Kaupungin rekrytoijia on innostettu ottamaan käyttöön videohaastattelut.

Suomalaisten työntekijöiden suosiminen ja uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen nousivat esille. Saimme myös kuulla, että sesonkiluonteisuus haastaa rekrytointien onnistumista, samoin kuin työn vaatima erityisosaaminen. Tästä esimerkkinä kielitaitoa vaativa joulupukkihahmo, jota matkailualan yrittäjä Matti Pohjola, Nordic Holidays Services:stä käytti esimerkkinä keskustelussamme.

Henkilöstön työsuhde-etuina pk-yrittäjät käyttävät mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja: Parturikoulutuksen saanut toisen polven ympäristöalan yrittäjä leikkaa hiuksia, jos tarvetta ilmenee. Tai vientireittiä ajaville kuskeille järjestetään vähän parempia majoituspalveluita kuin kilpailevassa firmassa. Pienet yrittäjät haluavat tarjota laadukkaita palveluita asiakkailleen, joten henkilöstön tulee toimia hyvin.

Ministeri Sipilä nosti puheessaan esiin, että työnantajayrittäjien määrä on muutaman viimeisimmän vuoden aikana laskenut 8000 yrityksellä. Tämä pitänee paikkansa, sillä tapasimme yrittäjäpäivillä useita yksinyrittäjiä sekä ikääntyneitä entisiä yrittäjiä, jotka olivat jo luopuneet yrityksestään.

Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin linkki julkaisuun

Vuonna 2018 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Turussa. SMErec-hankkeen toteuttajat Karelia-amk, JOSEK Oy ja Turku AMK toimivat sekä Joensuun että Turun seudulla, joten ensi vuonna kyselyä yritysten rekrytointitarpeista toteutetaan Aurajoen varrella.

Kirjoittajat: Tanja Hallenberg, Antti Meriö, Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen