SMErec-tiimi kansainvälisessä tapaamisessa Wernigerodessa

Ensimmäinen SMErec vuosi alkaa lähestyä loppuaan, mutta vielä marraskuun puolessa välissä ehdimme tapaamaan kansainvälisiä partnereitamme Wernigerodeen Saksaan. Matkalle lähdettiin SMErec-hankkeen osalta kattavasti kaikkien kolmen partnerin; Karelia-amk, Turku-AMK:n ja Josek Oy:n edustuksella. Lisäksi Karelia-amk:sta matkalle kutsuttiin asiantuntijaedustajaksi yliopettaja Arja-Irene Tiainen, joka on syksyn aikana toteuttanut yritysvalmennuksia Joensuussa.
Matka Berliinin sujui kätevästi lentäen ja parin tunnin ajomatka Berlinistä eteenpäin Wernigerodeen vuokra-autolla. Matkalla ihailimme tasaisia peltoja, tuulivoimalamaisemia, saksalaista siisteyttä ja sujuvaa liikennettä.

Wernigerode sijaitsee Harzin alueella, Saksi-Anhaltin osavaltiossa. Kaupungissa on noin 35 000 asukasta. Harz-vuorten koillisosassa sijaitsevalla kaupungilla on pitkä historia ja kaupunki on toiminut mm. keskiaikaisen Wernigeroden ja Stolberg-Wernigeroden läänin pääkaupunkina.
Partnerikorkeakoulumme Hochschule Harz perustettiin v. 1991 ja kolmella laitoksella (automaatio ja tietojenkäsittely, liiketalous sekä julkishallinto) opiskelee tällä hetkellä yli 3000 opiskelijaa. Ammattikorkeakoululla on suomalaisia kumppanikorkeakouluja ja se tekee yhteistyötä myös suomalaisten ammattikorkeakoulujen kanssa mm. matkailun kehittämishankkeissa. Matkailu onkin yksi tärkeä elinkeino alueella.

Partneritapaaminen

Kansainvälinen partneritapaamisemme järjestettiin Hochschule Harzin kampuksen päärakennuksessa. Tapaamiseen osallistuivat Saksan partneri Hochschule Harzin osalta Manuela Koch-Rogge, Ellen Burgdorf, Georg Westermann sekä korkeakoulun vararehtori Folker Roland. Lisäksi paikalle oli kutsuttu alueen yritysedustajia. Belgian partneria edustivat Hogeschule Gentistä Katrien Cobbaut ja Griet Van der Vurst.

Tapaamisen tavoitteena oli käydä läpi kunkin projektin eteneminen sekä konkretisoida projektien välistä yhteistyötä. Tapaamisen aluksi isäntämme kertoivat meille Hochschule Harz kampusalueen historiasta sekä ammattikorkeakoulusta.

Belgiassa Selection Buddyn avulla parempia matcheja

Ensimmäisen päivän ohjelmassa meillä on projektien etenemisen läpikäynti.
Belgian projektitoteutuksen keskiössä on rekrytoinnin valintaprosessi, johon kytkeytyvät erityisesti työnantajamielikuva sekä valintamenetelmät. Lisäksi toteutukseen kuuluu valinnan tueksi kehitettävä Selection Buddy -sovellus. Ensimmäisen vuoden aikana hankkeessa on lähdetty liikkeelle käytössä olevien valintamenetelmien kartoituksesta haastattelemalla alueen yrityksiä. Haastattelujen tulosten analysointia hyödynnetään Selection Buddy -sovelluksen suunnittelussa. Tämän työkalun on tarkoitus auttaa yrityksiä sopivan työntekijän eli matchin löytymisessä.
Belgian toteutussuunnitelmat synnyttivät paljon keskustelua mm. henkilötietojen ja aiempien kandidaattien tietojen säilyttämisestä. Pohdittiin myös mahdollisuutta, että työkalu ei ainoastaan näyttäisi soveltuvuutta (matchiä) avoinna oleviin paikkoihin, vaan se myös voisi ns. rakentaa siltaa muihin paikkoihin.

Saksan uudessa hankkeessa samoja teemoja

Saksalaisten oman hankkeen taustalla on kasvava tarve hoiva-alan osaajista ja tähän liittyen on tunnistettu vaikeus löytää ja rekrytoida osaavaa työvoimaa. Ongelmat liittyvät erityisesti valintaan ja työntekijöiden pysyvyyteen. Hankkeessa on nostettu esiin kaksi teemaa: työnantajan kiinnostavuus ja valintaan liittyvät haasteet mm. kompetenssien tunnistaminen ja osaamispuutteiden tunnistaminen.
Työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen liittyy useita tekijöitä. Esimerkiksi saksalaiset ovat sitä mieltä, että yrityksillä, jotka tarjoavat korkeampaa palkkaa tai joilla on parempi työnantajamielikuva, ei ole rekrytointiongelmia.

Saksalaiset kertoivat alueella tehdystä kokeilusta. Alueella lisättiin työvoimapulasta kärsivälle hoiva-alalle lisätyövoimaa siten, että osa töistä korvattiin sesonkityötä tekevillä palvelualan ammattilaisilla. Varsinaiset hoitoa vaativat toimenpiteet säilyivät toki hoitajilla. Tulokset olivat erittäin hienot kaikkien osapuolten mielestä. Hoidettavat kokivat saavansa paremmin huomiota ja hoitoa, hoitajien kiire helpotti ja matkailualan sesonkityöntekijät saivat säännölliset työajat.

SMErec esittäytyi

Myös Suomen konsortio esitti oman projektinsa tilanteen. Projektin etenemisestä meillä oli esitykset kehitettävien digitaalisten työkalujen osalta sekä Karelian-amk:n esitykset rekrytointeihin liittyvästä osaamisesta ja valmennuksista. Arja-Irene Tiainen kertoi esityksessään; “Obligations related to recruiting (employing/hiring) a new employee” kuinka työnantajan tulee tietää myös rekrytointeihin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Digitaalisten työkalujen esitysten yhteydessä keskusteltiin mm. henkilötietojen salaamisesta sekä erilaisten olemassa olevien tietojen kytkemisestä mukaan sovelluksiin.

Kurkistus Hochshule Harziin

Projektipalaverin välissä pääsimme kampuskierrokselle Hochschule Harziin kansainvälisten palvelujen, sekä tietojenkäsittelyn ja median tiloihin.


Erityisen ihastuksen porukkaamme aiheuttivat median tilat, käytettävissä oli nykyteknologioin varustettuja oppimisympäristöjä niin visuaalisen kuin ääniperusteiseen viestintään. Opiskelijat tuottavat töitä mm. yritysten mainontaan, mutta varsinaisesti oppilaitos ei edistä opiskelijayrittäjyyttä.

Mitä tämä kansainvälinen partneritapaaminen sitten antoi ja kehitti?

Kaikki kansainvälisen verkoston partnerit ovat kehittämässä työkaluja rekrytoinnin ja valinnan parantamiseksi, minkä vuoksi työpajassa käytiin runsaasti keskustelua ja annettiin sekä saatiin palautetta. Myös ulkopuolisten edustajien kommentit olivat tähän liittyen erittäin arvokkaita. Tapaamisen toisen päivän aikana jatkoimme teeman parissa ja muodostimme yhteisen näkemyksen rekrytointiprosessista ja sen keskeisistä aliprosesseista.

Yhteisen näkemyksen lisäksi keskustelimme ja sovimme yhteinen työtavan aliprosessien yhteiseen työstämiseen ja tarvittavien digitaalisten työkalujen yhteiseen kehittämiseen ja sparraamiseen.

Rekrytointiprosessia työstämään muodostettiin neljä työryhmää; työnantajamielikuva, valmistelu, valinta ja perehdyttäminen. Kullekin työryhmälle nimettiin lisäksi vastuukoordinaattori. Työryhmätyöskentelyn jatkon osalta perehdyttäminen kuuluu Karelia-ammattikorkeakoulun vastuulle ja yliopettaja Arja-Irene Tiainen lupautui toimimaan kansainvälisen ryhmän vetäjänä. Työryhmiin voivat osallistua kaikki partnerit oman hankkeensa sisältöjen mukaisesti. Keskeinen viestintäkanava työryhmillä on Office365-järjestelmän Yammer-toimintotyökalu.

Kansainvälisen tiimin jäsenillä oli tahtotila yhteistyön vahvistamiselle, koska toimijoilla on yhteisiä intressejä. Kohderyhmän pk-yritysten yhteistyön osalta kieli saattaa vaikeuttaa yhteistyötä, kuten esimerkiksi työkalujen integroimista. Työkokous oli onnistunut ja kokoukselle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Lopuksi suunta kohti tulevaa

Karelia-amk toimijat esittelivät vielä toisen tapaamispäivän lopussa matkailuopiskelijoiden valmisteleman Welcome to Joensuu –materiaalin ja toivotti partnerit tervetulleeksi Joensuuhun keväällä 2018 seuraavaan partneritapaamiseen. Tilannekohtaisen raportoinnin lisäksi kevään partneritapaamisella keskeinen teema on suunnitella projektin yhteisiä levittämistavoitteita, jonka valmisteluvastuu kuuluu Suomen toteuttaman SMErec-projektin osatoteuttaja Turku-amk:lle.

Blogi-tekstin kirjoittivat: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

Ja pieni kuvapiristys Wernigeroden vanhan kaupungin työnhakuilmoituksista: