Arkistot kuukauden mukaan: maaliskuu 2018

Kuinka valita se oikea?

Helmikuun pakkasetkaan eivät estäneet pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä saapumasta vuoden 2018 kolmanteen rekrytointivalmennukseen. Aamupäivän aikana keskusteltiin mm. valintaprosessin kulusta ja kuunneltiin korva tarkkana Lemonsoftin Mari Erkkilän kokemuksia rekrytoinnista.

Sanomalehti-ilmoitukset eivät ole rekrytoinnissa enää tätä päivää. Samaan tulokseen oli päätynyt useampi valmennuksen osallistujista. Ilmoitusten sijaan hyödynnetään verkostoja ja kohdennettua markkinointia mm. LinkedInissä ja Facebookissa. Myös hyvistä harjoittelijoista, kesätyöntekijöistä ja opinnäytetöiden tekijöistä pidetään tiukasti kiinni.

Hakijoiden vertailu

Kun oikeat kanavat on löydetty, päästään rekrytoinnissa valintavaiheeseen. Perinteisten haastattelujen lisäksi voi käyttää apuna esimerkiksi videohaastattelua, etukäteistehtäviä ja erilaisia työpersoonallisuustestejä. Haastatteluvaiheessa hakijoiden vertailu onnistuu parhaiten, kun käyttää strukturoitua haastattelua, jossa ainakin ydinkysymykset on suunniteltu etukäteen ja samat kysymykset kysytään kaikilta hakijoilta.

Osallistujat kirjasivat ylös valintaprosessin vaiheita.

Aikaa haastatteluun kannattaa varata tarpeeksi. 45 minuutissa hakijasta saa jo paljon irti. Sen jälkeen voi varata vielä 15 minuuttia arvion tekemiseen ja omaan palautumiseen. Jos hakijoita on useita, on hankala muistaa mitä kukin sanoi, jos hakijoita ei ole pisteyttänyt heti haastattelun jälkeen.

Kaikille hakijoille on hyvä antaa palautetta kasvokkain haastattelun lopuksi. Rekrytointiprosessissa yksi tärkeimmistä seikoista on viestiä niille, joita ei valita tehtävään. Jos heille viestii oikein, he suhtautuvat myönteisesti rekrytointiprosessiin, hakevat uudelleen ja kertovat myös kavereilleen potentiaalisesta työnantajasta.

Ennakoiva rekrytointi

Viestinnän merkitystä korosti myös Lemonsoftin talous- ja henkilöstöjohtaja Mari Erkkilä. ”Hyvä kello kauas kantaa”, hän totesi ja kertoi Lemonsoftin viestinnän olevan tarkasti suunniteltua rekrytointiprosessin aikana.

Mari Erkkilä, Lemonsoft

Viestiä lähtee hakijoille mm. hakemuksen vastaanottamisesta, haastattelukutsuna ja tietona siitä, pääsikö hakija seuraavalle kierrokselle. Erkkilä kertoi myös soittavansa henkilökohtaisesti kaikille haastattelukierroksilla mukana olleille.

Lemonsoftissa pyritään ennakoivaan rekrytointiin. Tavoitteena on saada niin paljon avoimia hakemuksia, että henkilöitä voi haastatella jo etukäteen, vaikka avoimia paikkoja ei juuri sillä hetkellä olisikaan tarjolla. Ylipäänsä rekrytoinnissa lähdetään Erkkilän mukaan liikkeelle hakijan omista vahvuuksista ja katsotaan, mikä tehtävä sopisi hänelle parhaiten.

Kaksivaiheinen haastattelukierros

Kun Lemonsoft etsii työntekijää avoimeen työpaikkaan ilmoituksen avulla, hakemuksista karsitaan ensin pois selkeät ei-vaihtoehdot. 6–10 parasta pääsee ensimmäiselle haastattelukierrokselle, joka toteutetaan puhelimitse, Skypellä tai videohaastatteluna.

Toiselle kierrokselle henkilökohtaisiin haastatteluihin valitaan 3–5 henkilöä. Hakijoita on vastassa korkeintaan kaksi yrityksen edustajaa, jotta tunnelma säilyy sopivan rentona.

Lemonsoftin Mari Erkkilä hyödyntää haastatteluissa mm. oheista kuviota.

Itse haastattelussa hakijalle esitellään yritys ja tehtävä, haastateltava esittelee itsensä ja häneltä kysytään yksittäisiä kysymyksiä. Apuna käytetään mm. kysymyspatteristoa, josta voi poimia sopivat kysymykset. Haastateltavat pisteytetään heti haastattelun jälkeen sekä haastattelun että hakemuksen pohjatietojen perusteella.

”Pelkkä osaaminen ei kuitenkaan riitä, vaan myös persoonan täytyy sopia joukkoon”, Erkkilä korosti valmennuksen osallistujille.

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk

***

SMErec-hanke tarjoaa pk-yrityksille rekrytointiaiheisia valmennuksia tammi-toukokuussa 2018 sekä Joensuussa että Kiteellä. Lisätiedot: http://smerec.karelia.fi/fi/ajankohtaista/

 

SMErec-porukka koolla Turussa helmikuussa 2018

SMErec-hankkeen toinen vuosi on lähtenyt liikkeelle. Kokoonnuimme helmikuun lopussa ohjausryhmän merkeissä Turkuun tavoitteenamme tutustua alueen teknologiateollisuuden kehitysnäkymiin. Joensuusta matkalle lähtivät SMErec-hankeväki (Marja-Liisa, Tanja & Arja-Irene / Karelia-amk ja Mervi / Josek Oy) sekä ohjausryhmän jäsenet Jukka Tulonen, Juha Saastamoinen ja Robert Kuhlmann.

Rekrytoinnit puheenaiheena Teknologiateollisuus ry:n kanssa

Ohjausryhmän palaverin yhteydessä meille järjestyi tapaaminen Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Teppo Virran sekä oppilaitosyhteistyöstä vastaavan Eija Laineen kanssa.

Virran mukaan osaajien saatavuuden problematiikka haastaa Varsinais-Suomea, mutta samat haasteet koskevat koko Suomea. Virta kertoi, että alan rekrytointien määriin vaikuttavat uusien työpaikkojen lisäksi myös eläköityminen ja työpaikkojen vaihtajat. Henkilöstömäärä lisääntyy vuosittain noin 10 000 hengellä, kun toisaalta rekrytoinnit ovat 30 000-40 000 henkilön luokkaa.

Virta näki suurena ongelmana sen, että matemaattis-luonnontieteelliset alat eivät vedä opiskelijoita ja näin ei saada osaajia yrityksiin töihin. Teknologiateollisuus ry pyrkii panostamaan alan houkuttelevuuteen tekemällä yhteistyötä peruskoulujen kanssa lisäten oppimismahdollisuuksia mm. ilmiölähtöisten projektien kautta. Tutustu kouluyhteistyöhön tarkemmin: https://www.mytech.fi/mytechohjelma

Vertaiskertojia kouluille

Tapaamisessa kuulimme myös hyväksi havaitusta teknologia-agentti -toiminnasta Turussa. Teknologia-alojen opiskelijat ja vastavalmistuneet jalkautuvat lukioihin ja muihin oppilaitoksiin kertomaan omista kokemuksistaan. Nuorelta nuorelle viesti kulkee tehokkaasti. ”Agentti”-toiminnalla on mahdollista hälventää ennakkoluuloja ja tehdä teknologia-alaa tutuksi. Opiskelupaikan valitseminen voi olla joskus hyvin pienestä kiinni.

Myös Turun AMK:ssa on hyödynnetty ”agentti”-mallia, kun on pyritty tukemaan toiselta asteelta AMK:hon siirtyvien opiskelijoiden opintopolkua.

Työnantajamielikuvan merkitys

Teknologiateollisuus ry korostaa omille yrityksilleen työnantajamielikuvan merkitystä. Alan kaikki yritykset ovat osa kansainvälistä ketjua ja ne tarjoavat tekniikkaan perustuvien työtehtävien lisäksi monialaisesti muitakin töitä, esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa. Myös pienempien yritysten tulisi kiinnittää huomiota omaan näkyvyyteensä mm. sosiaalisessa mediassa. Hyvinä esimerkkeinä nousivat esiin Valmetin uratarinat ja Ponssen Youtube-videot.

SMErec-hankkeessa Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijana toimiva lehtori Sini Jokiniemi näki, että somesta löytyvien uratarinoiden sisältämän työn vetovoimaa voisi lisätä kertomalla itse työstä, esimerkiksi kuvaamalla ns. ammattilaisen työpäivä.

 Potkurissa tutustumassa alkavien yritysten palveluihin

Kävimme Turussa tutustumassa myös uusyrityskeskus Potkurin toimintaan. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti palvelualalle ja myös maahanmuuttajien perustamia yrityksiä on ollut aiempaa enemmän, kertoi yritysneuvoja Johanna Ojaranta. Ensimmäisen työntekijän palkkauksen kysymyksissä uusyrityskeskuksen yritysneuvojat ovat ohjanneet asiakkaansa TE-toimiston palveluihin.

Benchmarkkaus Joensuun ja Turun yritysneuvojen kesken oli runsasta ja näkemyksiä vaihdettiin palveluiden tarjonnan tavoista näillä kahdella talousalueella.

Business to business -myynnin oppia

Vierailun päätteeksi kävimme vielä tutustumassa Turun ammattikorkeakoulussa Sales Lab:n Business to business -myynnin opetushetkeen. Opiskelijat olivat valmistautumassa kevään koitokseen, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua Best Seller Competition -kilpailuun.

Myyntikeskusteluissa, kuten rekrytoinnissakin, liikkeelle lähdettiin tarpeen tunnistamisesta ja pyrittiin saamaan selville keskustelukumppanin tarpeet ja tarjoamaan parhaat ratkaisut.

Kirjoittajat: Tanja Rimpilä, Marja-Liisa Ruotsalainen & Tanja Hallenberg