SMErec:n porukalla haistelemassa rekrytoinnin uusia tuulia Tampereella

SMErec:n syksyn alkuun Joensuun tiimi suuntasi yhdessä PKKY:n porukan kanssa kohti Tamperetta benchmarkkaamaan paikallisia rekrymessuja ja Tampereen ammattikorkeakoulun rekrytointipalveluita. Aikaiseen aamujunaan lähdettiin Marja-Liisan, Tanjan ja Kaisun sekä PKKY:n Eine Paldanin ja Pälvi Malisen voimin.


Kuva 1. Rekrytori® -Koulutori-kierros aluillaan

Rekrytori® -Koulutori tapahtuma juhlii ensi helmikuussa kymmenvuotisjuhlijaan. Toiminta lähti liikkeelle Tampereen Kauppakamarin ja yksityisen Honkalamedian yhteisenä rutistuksena. Tälläkin hetkellä tuottajina toimivat nämä tahot. Toteutuksena Rekrytori® – Koulutori on osallistujille maksuton tapahtuma, jonka toteutuskustannukset katetaan yrityksien messuosastomaksuilla.

Lähtökohtanamme oli tutustua toimivaan rekrytointitapahtuma-konseptiin sekä käydä haistelemassa alan uusia tuulia, mainonnassa oli näkyvästi esillä mm. cv-videobaari sekä pikarekry. Tapahtumasta oltiin myös hankkimassa uusia ideoita Joensuussa toteutettavaan 1000 työpaikkaa tarjolla-tapahtumaan.

Olimme sopineet kahvihetken tapahtuman järjestäjän Mikko Honkalan kanssa. Tapahtuman yhteydessä toteutetun kyselyn perusteella 17,9 % kävijää eli yli 1000 ihmistä sai helmikuun 2017 Rekrytori® -Koulutori -tapahtumasta työhaastattelukutsun. Konsepti vaikuttaa toimivan. Ketä nämä rekrytoijat sitten olivat? Honkalan mukaan rekrytointitapahtumaan osallistuvista yrityksistä on noin 50 % Tampereen ulkopuolelta. Paikallisia metallipuolen toimijoita olivat mm. Transtech, Tasowheel ja Ponsse. Muualta tulleita edusti mm. Valmet Automotive Oy ja Kainuusta oli tultu tapahtumaan myös laajemmin alueteemalla edustaen useampaa yritystä samalla kertaa.


Kuva 2. Mikko Honkalaa tapaamassa

Mihin Rekrytori® -Koulutori -malli sitten perustuu?

Järjestäjän sanoin; ”Tapahtuman anti on kättely ja kohtaaminen.” Tapahtumassa oli 46 ständipaikkaa, työnäytösteltta, CV-videobaari ”Puhu itsellesi työpaikka minuutissa” sekä tasatunnein pidettävät toimialakohtaiset pikarekryt. Kokemuksemme tapahtumasta oli positiivinen. Työnantajat olivat aktiivisesti ottamassa kontaktia hakijoihin. Paikalla oli selkeästi myös vanhempaa väkeä hakemassa töitä.

Tapahtumassa toteutetussa pikarekryssä tietyn toimialan yritykset esiteltiin lyhyesti nimeltä. Pikarekryyn osallistuvat yritykset asettuivat rinnakkain ja hakijat valitsivat näistä ensimmäiset kohteensa. Minuutin kuluttua tapahtuman juontaja ohjeisti hakijoita vaihtamaan paikkaa. Yleisölle tämä näyttäytyi kiinnostavana toimintana. Tosin kaikki yritykset eivät ehkä istuneet suoraan esillä olleeseen toimialaan, mikä tämä saattoi vaikuttaa keskusteluihin puolin ja toisin. Tuossa ajassa voi hakija kyllä kertoa oman osaamisensa lyhyesti, mutta entä jos rekrytoiva yritys ei ole ennakkoon tuttu? Addecco Finland Oy:n edustajan mukaan pikarekryyn voisi varata keskusteluille enemmän kuin minuutin, jotta vuoropuhelusta tulisi tavoitteellisempi.


Kuva 3. Pikarekry

Parastamista – kotiinviemisiä

Kyllähän täältä toki tuli kotiin viemistäkin. Järjestämisen näkökulmasta yrityksille tehdyt ennakkokyselyt ilmoittautumisen yhteydessä tuovat hyvää tietoa alan kehittymisestä rekrytoinnin näkökulmasta. Toteutukseen uutta ilmettä loivat työnäytökset, pikarekryt ja CV-videobaari.

Itse tapahtumajärjestelyistä parastaisimme mielellämme tehokkaan opiskelijayhteistyömallin. Toteutus elävässä kauppakeskuksessa loi helpon osallistumismahdollisuuden kaikille. Heti tuloaulassa meitä tervehti iloinen opiskelijaporukka yhtenäisissä liiveissä. Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelijoita oli osallistettu tapahtumajärjestämiseen mm. feissaajiksi, aulaoppaiksi ja kävijäkyselyn toteutukseen.

Tapahtumasta saimme hyvän kuvan, mitä töitä nyt on tarjolla. Ständeiltä saimme myös hyviä vinkkejä yritysten rekryviestintään. Yritysten rekrytoijat olivat nuoria työntekijöitä, ei hr-päälliköitä. Tähän liittyen pohdimme, onko tällä merkitystä yrityskuvan kannalta ja onko nuorten rekrytoijien ja yritysedustajien helpompi kertoa vertaismaisesti nuorille hakijoille yrityksestä.

Rekrytori® -Koulutori oli tapahtumana erittäin hyvä benchmarking-kohde saada näkemys kuinka voidaan järjestää suuren kävijämäärän tavoittavia rekrytointikohtaamisia. Jututtamamme henkilöt kokivat ständeillä olon hyväksi tavaksi näkyä ja tavata potentiaalisia työnhakijoita. – Mukavaa ja rentoa porukkaa tuntui olevan.


Kuva 4. Rekrytorilla

Bencmarkkaus kohteena TAMKrekry

Vierailimme myös Tampereen ammattikorkeakoulun työelämäpalveluissa tapaamassa TAMKrekryn Miika Rautiaista ja Saara Lehtosta. Siellä on viime vuosina kehitetty toimintamalleja tukemaan opiskelijoiden ja yritysten kohtaamisia edistäen näin opiskelijoiden työurasuunnittelua ja työnhakua mm. järjestämällä erilaisia työelämätapahtumia, koulutuksia ja infotilaisuuksia.


Kuva 5. TAMKrekryä benchmarkkaamassa

TAMKrekry on luonut sähköisen Y-makers.fi-järjestelmän Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, opiskelijatiimeille ja vastavalmistuneille välittämään yritysten tarjoamia harjoittelu- ja työpaikkoja, projektitoimeksiannot sekä opinnäytetyöaiheita. Y-makers.fi on käytössä myös Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston korkeakouluyhteisöissä. Y-makers.fi on kehitetty WordPress-alustalle ja tämä mahdollistaa sen jatkuvan kehittämisen ja laajentamisen uusiin korkeakouluihin. Opiskelijaprojektit voivat rekrytoida kanavan avulla muita opiskelijoita kehittämistiimeihinsä. Yritykset vievät ilmoituksensa itse järjestelmään ja luokittelevat ne haluamallaan tavalla. Ilmoitukset ovat voimassa kuusi kuukautta kerrallaan, näin palveluun ei jää vanhentuneita ilmoituksia.

Y-Makers:n slogan ”Matching students, teams and companies” nimensä mukaisesti mahdollistaa opiskelijoiden, tiimien ja yritysten kohtaamisen tarjoamalla paikan toistensa löytämiseen moniammatillisesti.

TAMKrekryn palveluita opiskelijoille ovat myös sparraustuokiot CV:n ja työhakemusten tueksi ja on mahdollista saada henkilökohtaista neuvontaa työnhakuun ja uraohjaukseen. Lisäksi VideoCV-klinikalla annetaan ohjeistusta osaamisen esittelyn käsikirjoittamiseen sekä toteutetaan kuvaukset ammattilaisvälinein, valaistuksin ja muine asiaan kuuluvine välineineen. Muita palveluita ovat mm. mentorointi sekä erilaiset alumniaktiviteetit valmistumisen jälkeen.

Yrityksille TAMKrekry mahdollistaa opiskelijoiden rekrytoinnin helposti mm. Uratori ja Portti työelämään –tapahtumien kautta. Uratorit ovat eri kampuksilla järjestettäviä toimialakohtaisia rekrytilaisuuksia. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (Tamko) yhteistyökumppaniensa kanssa järjestää vuosittain Portti työelämään -rekrytointimessut, jotka ovat keskellä kiireisintä kesätöiden hakua. Nämä messut ovat siellä, missä opiskelijat normaalisti liikkuvat eli ammattikorkeakoulun tiloissa. Vuoden 2018 messuille ilmoitetaan nettisivujen mukaan olevan tulossa jo 70 yritystä. Kymmenen päivää ennen tapahtumaa opiskelijoille jaetaan katalogiksi painetut yritysesittelyt, jotta he voivat kohdentaa työhakemuksensa suoraan haluamilleen yrityksille.

Tämä vierailu TAMKrekryssä antoi paljon vinkkejä, kuinka voisimme edelleen kehittäen systematisoida Karelia-amk:n työuraohjausta vahvistamaan työelämäläheisyyttä. Matkanteko yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Ura- ja työelämäpalveluiden uraohjaajien Pälvin ja Einen kanssa oli vuorovaikutteista ja saimme paljon uusia ideoita työhömme.

Blogin kirjoittajat ovat SMErec-hankkeessa Karelia-ammattikorkeakoulussa työskentelevät:
Marja-Liisa Ruotsalainen, projektipäällikkö
Tanja Rimpilä, projektiasiantuntija
Kaisu Kuittinen, harjoittelija
Julkaistu 6.10.2017

Kilpajuoksu aikaa vastaan

Vuorokaudessa on todellakin vain 24 tuntia, ihan joka päivä! Ihminen tarvitsee myös lepoa ihan joka päivä! Keskimäärin 16 tuntia vuorokaudessa on käytettävissä muihin elämäntapoihin kuin nukkumiseen ja lepoon. Tämä ihan vaan tiedoksi pienyrittäjille, jotka kertovat tekevänsä töitä 24/7, että ei onnistu montaa vuorokautta putkeen, ainakaan hyvävoimaisena!

Tunnista tarve 
Aloitetaan siis ihan alusta. Erittäin tärkeä taito yrittäjälle on tunnistaa se hetki, että nyt pelkän oman työpanoksen varaan ei voi enää jäädä, vaan tarvitaan yritykseen lisää tekijöitä. Näitä tekijöitä löytyy markkinoilta työtekijän muodossa eli palkkaamalla apua taikka sitten palvelun tarjonnan muodossa eli ostamalla palvelua tai vuokraamalla työvoimaa.

Uusi rooli 
Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen yritykseen on merkittävä kehitys‐ ja muutosaskel yksin yrittäjälle. Yksin yrityksen kaikki asiat osaavasta arjen pyörittäjästä olisi muututtava työnantajaksi ja esimieheksi. Lisäksi on tehtävä uusi roolijako tehtävissä: mitä tehtäviä tekee työntekijä ja mitä yrittäjä itse. Mihin tehtäviin tarvitsen työntekijän ja millainen työntekijä osaa tehdä nämä tehtävät?

Sekin on fakta, että yrittäjää ei voi kloonata, valitettavasti! Yrittäjä joutuu siis palkkaamaan erilaisen ihmisen kuin itse ja tekemään monenlaisia kompromisseja löytääkseen sopivan tyypin töihin. Toisaalta voi käydä niinkin, että uudesta työntekijästä saadaan myös jotain lisäarvoa yrityksen kehittämiseen. Esimiestyökään ei aina suju ihan itsestään, vaan siihenkin pitää oppia tavalla tai toisella. Jotkut käyttävät kantapäitään ja jotkut etsivät osaamista muulla tavoin.

Hyvän tyypin jahdissa 
Toden totta, mistä niitä hyviä tyyppejä oikein löytää? Oven takana heitä tuskin on jonoksi asti. Mutta aika usein niitä tuttavapiiristäkin löytyy eli suhteilla etsitään töitä ja niiden tekijöitä. Hiljainen haku tuo omat hyvät puolensa työntekijän hakemiseen; ainakin sillä minimoidaan tuntikausien istuminen puhelimessa vastaamassa kiinnostuneiden tiedusteluihin. Toisaalta jos tuttavapiiristä ja verkostoista ei heti löydy sopivaa kandidaattia, voi avoimempi haku olla tarpeen.

Kanavavalinta 
Nykyisin työnhakuilmoituksiin lienee enemmän tarjolla kanavavaihtoehtoja kuin illan televisio‐ohjelman valintaan. Perinteiset lehti‐ilmoitukset ovat lähes kadonneet ja tilalle on tullut erilaiset sähköiset kanavat. On työvoimahallinnon palveluja ja yksityisiä työnhakukanavia, oppilaitosten portaaleja ja erilaisia mobiilisovelluksia. Jotkut ulkoistavat työntekijän etsinnän alan ammattilaiselle. Myös sosiaalisessa mediassa eri kanavilla voi rummuttaa tarjolla olevaa työpaikkaa, jos siellä somekanavilla muutenkin ajankohtaisia asioita päivitellään. Se pitää kuitenkin muistaa kertoa selkeästi, että millaista osaajaa haetaan ja mihin tehtäviin. Kaikkihan me ollaan kuitenkin niitä hyviä tyyppejä.

Työnantajamielikuva takataskussa 
Mikä tahansa kanava tulikaan valittua työnhaun onnistumiseksi, niin sekin on huomattava, että viidakkorumpu tekee tehtävänsä ja viesti liikkuu. Hyvässä ja pahassa. Ennen kuin tyytyy vain laittamaan sormet ristiin selän taakse ja toivoo parasta mahdollista lopputulosta, niin voi tietysti ihan tiedostaakin, että yrityksen imagoahan tässä koko ajan luodaan. Imagoa rakennetaan työnhakuilmoituksessa, työhaastattelussa, tuotteita ja palveluja mainostaessa, asiakkaita palveltaessa ja ihmisten kanssa keskusteltaessa, niin ja tietysti ihan työpaikalla töitä tehdessä.  Aina ja koko ajan. Kaikki työnhakijat haluavat kuulla, millaisesta yrityksestä on kyse. Hyvät tyypit etsivät hyvää työnantajaa. Työnantajamielikuvaa on hyvä alkaa miettimään viimeistään tässä vaiheessa, voihan nimittäin olla, että tämä ei ole viimeinen rekrytointi.

Eikä se tyyppi ole vielä edes aloittanut töissä…
Sitäkään ei kannata jättää huomiotta, että kukaan ei osaa uusia tehtäviä ilman perehdytystä. Perehdytykseen on syytä varautua hyvissä ajoin ennakolta. Kannattaa itse töitä tehdessään kirjata muistiin asioita, prosesseja, yhteyshenkilöitä ja tapoja toimia. Ja muistaa sitten valuttaa nämä tiedot tulevalle työntekijälle. Uuden ihmisen voi odottaa pääsevän nopeammin juonesta kiinni, kun on perehdyttäminen hoidettu kunnolla.

Ei ole totta, kaikki tämä pitäisi tehdä ennen kuin ne apukädet ovat edes hommissa? Johtopäätöksenä tuumataan, että olisi pitänyt suunnitella työntekijän palkkaamista ihan hyvissä ajoin, vielä aikaisemmin kuin tuli tehtyä, kiire tässä tulee saada ihminen äkkiä töihin.  Pitäisi siis aloittaa hyvissä ajoin eli ennakoida. Työsopimuskin pitäisi vielä tehdä…

Kirjoittaja on yritysneuvoja Mervi Leminen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:stä, itsekin joskus yrittänyt.

Virtuaalista opiskelijarekrytointia eri todellisuuksissa

Anssi Gröhn

Tässä artikkelissa esitellään etäopiskelijoiden rekrytointitapahtumiin osallistumisen haasteita. Lisäksi tarkastellaan etäläsnäolon luomisen edellytyksiä fyysiseen tilaan sekä miten tietojenkäsittelyn online-messuja on kehitetty virtuaalitodellisuuden avulla. Lopuksi kuvataan mihin SMErec-hanke etsii ratkaisuja virtuaaliteknologian avulla.

Olen mukana monikansallisessa SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce -hankkeessa, jossa Karelian tavoitteena on muun muassa edistää opiskelijoiden työnhakutaitoja hyödyntämällä virtuaaliteknologiaa (http://smerec.karelia.fi/fi/). Tavoitteena on tuoda virtuaaliteknologiaa tutuksi opiskelijoille, työnantajille ja ohjaajille.

Etätyö ja rekrytoinnin murros

Helsingin Sanomien artikkelissa todetaan, että rekrytointi on tällä hetkellä murroksessa. Tarjolla on useita erilaisia palveluja, joista hakijat voivat etsiä sopivia työtehtäviä. Hakijan on tällä hetkellä kahlattava läpi useita palveluita löytääkseen työtehtävät. (HS, 26.5.2017). Ohjelmistorobotiikan ja tekoälyn avulla voi kuitenkin luoda erilaisia portaaleja, jotka yhdistävät tietoja eri palveluista yhden luukun taakse helpommin saataville. Vaikka verkkopalvelujen hyödyntämiseen on uusia menetelmiä, niin kohtaamiset erilaisissa tapahtumissa eivät ole vanhanaikaisia. Mutta miten saamme tuotua globaalin työvoiman kyvyt paremmin näkyviin, kun välimatkat ovat pitkiä ja aika kallista?

Yrityksiä ja opiskelijoita yhteen kokoavat rekrytointitapahtumat vaativat tällä hetkellä pääosin saapumista fyysiseen tilaan paikan päälle. Vaikka tapahtumat toimivat hyvin yhdistäessään työnantajia ja tarjolla olevaa osaamista, voi niiden toteutustapa olla hankala muun muassa opiskelijoille, joilla on hyvät etätyövalmiudet. Kynnys osallistua rekrytointitapahtumiin ilman varmaa tulosta työ- tai harjoittelupaikasta on erityisen korkea silloin, jos tutkinnon voi suorittaa kokonaan etäopintoina ja matka tapahtumaan on pitkä. Tästä syystä varteenotettavaa osaamista ei todennäköisesti saada tapahtumiin tarjolle niin tehokkaasti kuin voisi.

Opiskelijat tarvitsevat myös tukea osaamisensa esittelyyn. Opintojen aikana esiintymistaitoihin tarjotaan koulutusta, mutta opiskelijat vastaavat pääasiallisesti osaamisensa esittelystä itse. Ulospäin suuntautuville ekstroverteille oman osaamisen esittely työnantajille on helpompaa kuin introverteille. Introvertit joutuvat ponnistelemaan enemmän suunnatessaan viestin tuntemattomille ihmisille. Se voi olla myös kynnys rekrytointitapahtumaan osallistumiselle. Introvertille voi olla myös vaikeampaa esitellä teknologista osaamista ilman ongelmanratkaisukontekstia tai itse laitteistoa, jonka säätämisestä osaaminen näkyy.

SMErec-hankkeessa hyödynnetään virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden ja sekoitetun todellisuuden mahdollisuuksia osaamisen esille tuomisessa rekrytointimahdollisuuksien parantamiseksi. Tavoitteena on, että etäopiskelijat pääsevät esittelemään osaamistaan hologrammitallenteita hyödyntäen. Tässä on kyse oman persoonallisen esitystavan digitalisoinnista uuden teknologian avulla. Hologrammitallenteen avulla katsoja voi tarkastella ihmistä ja kehonkieltä pelkän videon sijaan. Menetelmänä hologrammitallenne sijoittuu haastattelun ja työhakemuksen väliin. Tällaisen tallenteen avulla työnantaja voi “tavata“ hakijan virtuaaliympäristössä ja hakija voi esitellä työtehtävässä tarvittavaa osaamistaan.

Teknologiaa tutuksi opiskelijoille, työnantajille ja ohjaajille

Muutosvastarinta on luonnollinen reaktio, kun uusia teknologioita ja menetelmiä otetaan käyttöön päivittäisessä toiminnassa, ja mahdollisuuksien hyödyntäminen jää taas uusi juttu otettavaksi käyttöön -asenteen alle. Nykyisin käytössä olevaa etäopiskelun mahdollistavaa teknologiaa ei osata vielä hyödyntää täysipainoisesti etäläsnäolon aikaansaamiseksi reaaliaikaisissa tapahtumissa. Ohjelmistojen ominaisuuksia osataan käyttää kattavasti, mutta varsinainen etäläsnäolon luominen vaatii järjestelmällistä ja tavoitteellista toimintaa.

Projektien hallintaan on olemassa useita eri menetelmiä erilaisine käytäntöineen ja tukisovelluksineen. ICT-alan projekteissa ohjelmistot ja teknologia on otettu käyttöön tukemaan kehitysmenetelmän asettamia ehtoja. Esimerkiksi SCRUM-kehitysmenetelmä ja Jira-projektinhallintaohjelmisto ohjaavat menetelmän tehokkaaseen hyödyntämiseen. Vastaavalla tavalla tarvitsemme etäläsnäolon luomiseen omat menetelmät – ohjelmistot ja teknologiat niiden luomiseen ovat jo olemassa. Elämme teknologista murrosvaihetta. Virtuaaliteknologiaa ja etäosallistumista on mahdollisuus kokeilla rohkeasti ja luovasti. Tänä kesänä joihinkin festivaaleihin voi osallistua virtuaalitodellisuuden keinoin.  Myös muita avauksia tehdään kuin pelkän “eturivin paikan” siirtämistä virtuaalitodellisuuteen. Teknologian avulla festivaalikokemukseen voidaan liittää myös erilaista tarinankerrontaa (Raymer, 3.3.2017).  Rekrytointitapahtumien siirto verkkoon on loistava mahdollisuus tutkia uudenlaisen vuorovaikutteisuuden luomista.

Online-messut keskiössä etäläsnäolon ja rekrytoinnin kehittämisessä

Karelian tietojenkäsittelyn 2. vuoden opiskelijat ovat järjestäneet ICT-alan online-messut jo kahdeksan kertaa. Opiskelijat esittelevät messuilla osaamistaan ICT-alan sidosryhmille verkossa. Viimeisenä kahtena kertana tapahtuma on sidottu menestyksekkäästi Work Smart – Älykkäästi töihin hankkeen toimintaan, ja tapahtumalle on luotu verkko-osoitteen lisäksi myös fyysinen tila. Etäläsnäolon kehittämisen ja etäosallistujien osaamisen esille tuomisen osalta SMErec-hanke ja online-messut ovat luonteva jatko uudenlaisen rekrytoinnin kehittämiselle.

Kevään 2017 online-messuilla otettiin virtuaaliteknologia mukaan tapahtumaan ensimmäistä kertaa. Tapahtumaa varten luotiin Live-VR-striimi 360-kameran avulla verkkoon, jonka avulla osallistujat pääsivät seuraamaan tapahtumaa kuten paikalla olevat osallistujatkin. Striimiä oli mahdollista seurata mobiililaitteilla Google Cardboard-VR-lasien kanssa tai ilman. Läsnäolon tuntu VR-striimiä seurattaessa oli huomattavasti vaikuttavampi kuin AC-yhteyden avulla. Online-messuilla hyödynnetään VR-teknologiaa jatkossakin.

Vaikka selkeitä edistysaskeleita etäosallistumisen osalta tehtiinkin, kehitettävää jäi vielä. VR-striimin toteutuksessa koko tapahtuman ajalle oli haasteita teknologian osalta ja tapahtuman loppupuolen seuraaminen VR-striimillä ei ollut mahdollista. Jatkossa myös etäosallistujien vuorovaikutus on tehtävä kahdensuuntaiseksi, jolloin paikalla olevat ja etänä osallistuvat voivat keskustella keskenään luontevammin “kasvotusten”.

Tapahtuman iltaohjelman striimaus verkkoon oli messutiimin mielestä hankala järjestää. Mitään teknistä estettä sille ei sinällään ole, joten jatkossa on pyrittävä siihen, että koko tapahtuma on mahdollista seurata alusta loppuun virtuaalitodellisuudessa. On myös tutkittava, mitä mahdollisuuksia erilaisten tapahtumien yhdistämiseen virtuaalitodellisuuden avulla on olemassa esimerkiksi SMErec-hankkeen kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Olemme ottaneet käyttöön myös ensimmäisiä kuluttajakäyttöön suunnattuja striimausteknologiaa hyödyntäviä laitteita. Laitteissa on vielä tiettyjä teknisiä rajoituksia, esim. livestriimin resoluutio on pelkästään HD-tasoista 4K-kuvan sijaan. Varsinaisia 360-tallenteita on toki mahdollista tallentaa suuremmalla resoluutiolla jo nyt. Pienempi resoluutio vaikuttaa luonnollisesti striimistä näkyviin yksityiskohtiin ja immersioon erityisesti VR-laseja käytettäessä. Huonommallakin kuvanlaadulla osallistuminen on vaikuttavampaa kuin pelkästään Adobe Connectin kautta osallistuminen.

Jatkossa luomme kahdensuuntaista vuorovaikutusta tapahtumaan läsnäolorobottien sekä XR-mobiiliteknologioiden avulla. Läsnäolorobottien osalta toimivia ratkaisuja on jo olemassa.  AR- ja MR-teknologioita on kehitteillä. Mobiilikäytön osalta erityisen kiinnostavia ovat Google Tango sekä Microsoftin Hololens, jotka tuovat fyysiseen tilaan heijastetut 3D-mallit katseltaviksi erillisten lasien avulla. Aika on nyt kypsä sekoitetun todellisuuden eri mahdollisuuksien tutkimiseen, sillä myös muilta valmistajilta on tulossa erilaisia ratkaisuja kevyempiin XR-laseihin. On tutkittava myös olemassa olevan teknologian valjastamista virtuaalihologrammien luomiseen, esimerkiksi 3D-liikekameroiden yhdistämistä 3D-skannauksiin. On jännittävää selvittää, miten eri tavoin on mahdollista tehdä virtuaalihologrammitallenteita, ja kuinka pääsemme hyödyntämään niitä rekrytoinnin tueksi SMErec-hankkeessa ja online-messuilla.

SMErec – Uuden sukupolven rekrytaidot yrityksille ja työnhakijoille

Marja-Liisa Ruotsalainen & Tanja Rimpilä

SMErec – new generation recruiting skills for SMEs and workforce.
SME niin kuin pienet ja keskisuuret yritykset.
Rec niin kuin tallennus ja rekrytointi.
Uuden sukupolven rekrytaidot pk-yrityksille ja työnhakijoille.

 

 

 

Keväällä 2016 kumppanikorkeakoulumme Belgian Gentistä lähestyi Karelia-amk:a idealla, jolla ratkaistaisiin yritysten rekrytointiin liittyviä haasteita. Perinteisen yhteisen kv-hankkeen sijaan nyt tarjoutui mahdollisuus lähteä tekemän yhteistyötä uudenlaisella toimintatavalla Euroopan Unionin sosiaalirahaston tuella. Käytännössä kussakin EU-maassa on oma hankkeensa eli ns. päätoteuttaja ja osatoteuttajat muodostavat yhteisen kehittämisprojektin juuri omiin tarpeisiin. Kuitenkin yhdessä muiden maiden projektien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä, jotta lopulta ”viisaus levittäytyy” koulutuksen ja ammattitaidon palveluiden kehittämistyöstä sekä toimintamalleista koulutuksesta työhön siirryttäessä.

Vuoden 2017 alusta Karelia-amk, Turku AMK ja JOSEK Oy ovat yhteisesti toteuttamassa SMErec – new generation recruitment skills for SMEs and workforce kehittämistyötä keskittyen rekrytointien onnistumiseen. Tavoitteena on vahvistaa mikro- ja pk-yritysten kilpailukykyä kehittämällä yritysten rekrytointiosaamista ja varmistamalla sitä kautta pk-yritysten rekrytointien onnistuminen. Samalla edistetään korkeakouluopiskelijoiden työnhakutaitoja tuoda ammattiosaamistaan esille. Tämän Suomi-konsortion lisäksi kehittämistyötä toteutetaan yhdessä belgialaisten ja saksalaisten kumppanikorkeakoulujen kanssa EU:n ensimmäisestä koordinoidusta kansainvälisestä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) hankeyhteistyöhausta.

Seuraavien vuosien aikana kehitetään ja hyödynnetään digitaalisia työkaluja ja toimintatapoja, joilla edistetään onnistuneita osaajien rekrytointeja. SMErec-hanketta toteutetaan kahdella erilaisella talousalueella Turussa ja Joensuun seudulla edistäen yritysten kilpailukykyä luomalla yritysten henkilöstöstrategiaa tukevia mittareita ym. rekrytointiin sovellettavia työkaluja. Tavoitteena on tehdä yrityksille innovatiivisia ja konkreettisia valintamenetelmiä rekrytointityökaluiksi. Tähän tähdätään kouluttaen myös yrittäjien rekrytointiosaamista henkilöstöresurssien johtamisessa ja työnantajamielikuvan hallintaan. Opiskelijat ovat kehittämässä virtuaaliteknologian mahdollisuuksia rekrytointiprosesseissa niin teknisissä ratkaisuissa kuin myös oman osaamisensa esittelemiseksi. Näin edistetään opiskelijoiden työelämään siirtymistä sujuvasti ja työelämätaidot kasvavat samalla kun kehittämistyötä tehdään yhdessä yritysten kanssa.

Kansainväliset yhteistyökumppanit keskittyvät omissa hankkeissaan tiettyihin rekrytoinnin osa-alueisiin. Belgiassa pk-yrityksillä haasteita mm. valintaprosessiin liittyen (selection), sillä usein yritysten rekrytointitilanteen valintapäätökset perustuvat hyvään tunteeseen ns. “good feeling”. Belgialaisten projektin tavoitteena on kehittää yritysten valintaprosessia, ja he toteuttavat mm. yritysten haastatteluja tutkimusaineistoksi ja mahdollisesti myös suomalaiset yritykset pääsevät antamaan näkemyksensä. Kehitettävällä sovelluksella on mukava nimi: Selection Buddy. Saksan partneriorganisaatio Hochschule Harzia kiinnostaa valintaan liittyen mm. kompetenssit ja datan analysointi. Saksan partnerin tavoitteena on kehittää digitaalinen työkalu hoivasektorille.

Kansainväliset partnerit pitävät Suomen toimintatapoja ja toteutussuunnitelmaa merkittävänä, sillä SMErec:ssä järjestetään lisäksi muista kansallisista hankkeista poiketen koulutusta sekä yrityksille että opiskelijoille. Lisäksi muilla mailla ei ole selkeää opiskelijaintegraatiota hankkeeseen. Suomessa ammattikorkeakoulujen tapa toteuttaa tutkimus‐, kehittämis‐ ja innovaatiotoimintaa (TKI) osana opetusta ja erityyppisten TKI-projektien muodossa on siis ainutlaatuista. SMErec-hankkeessa toteutuva tutkimus ja kehitys tuottaa uutta tietoa ja osaamista niin yritys- ja työelämään kuin myös opetuksen sisältöihin ja työtapoihin. Toimimme siten, että opiskelijat saavat osana tutkintoaan jo paljon kokemusta työelämän konkreettisista kehittämistarpeista. Karelia-ammattikorkeakoulussa YAMK-opiskelijoita tekevät kehittämistyönään rekrytointiprosessiin liittyviä työkaluja yrityksille. Tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat osallistuvat opinnoissaan virtuaaliteknologian mahdollisuuksiin oman osaamisen esittelemiseksi työorganisaatioille globaalissa maailmassa sekä tekevät projektiopinnoissaan digitaalisen työkalun opastamaan mikroyrittäjää rekrytointiprosessin toteuttamisessa.

Karelia-amk:n toteutuksessa kouluttajina ja kehittäjinä mukana ovat yliopettaja Arja-Irene Tiainen ja lehtori Anssi Gröhn. He osaltaan mahdollistavat vahvan TKI-integraation tutkinto-opetukseen ja edistävät moniammatillista osaamista yli koulutusalojen.

SMErec-hankkeen ajankohtaiset kuulumiset seurattavissa seuraavissa kanavissa:
www-sivut http://smerec.karelia.fi/fi/
Facebook-sivu https://www.facebook.com/smerecproject/
Twitter @SME_rec

SMErec tapaamassa partnereita Belgiassa

Marja-Liisa Ruotsalainen, Antti Meriö, Marcus Penttinen. Mervi Leminen, Tanja Rimpilä

Suomi konsortion eli edustajat Turun ja Karelia-ammattikorkeakouluista sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK:sta matkustivat pääsiäisen jälkeen tapaamaan kansainvälisiä kumppaneita Belgiaan Ghent:n kaupunkiin. Matkan pääaiheena oli hankkeen ensimmäinen kansainvälisten partnereiden tapaamiseksi järjestetty kick off –meeting, jonka koolle kutsujana oli HoGent College University. Tapaamisen tarkoituksena oli luoda yhteinen näkemys ja viitekehys KV-yhteistyölle. Kick off –meeting järjestettiin Gentin kaupungissa, Belgian flaaminkielisellä alueella noin tunnin junamatkan päässä maan pääkaupungista Brysselistä.

Keskiviikko 19.4.2017, Gent Vietimme keväisen päivän aurinkoisessa kokoushuoneessa HoGent:n hallintorakennuksessa, De Wijnaert:ssa.

Kuva 1: De Wijnaert 

Suomalaisten lisäksi tapaamisessa olivat mukana belgialaiset kumppanimme sekä edustaja Saksan partnerilta.

Tapaamisen aluksi kansainvälisen hankkeen koordinaattori kertoi kansainvälisen projektin tilasta ja osallistujat esittäytyivät. Esittäytymisten jälkeen jokainen partneriorganisaatio kertoi omasta kansallisesta hankkeestaan ja sen taustoista. Belgiassa kaikista yrityksistä yli 54 % on PK-yrityksiä. PK-yrityksillä on haasteita mm. valintaprosessiin liittyen. Usein yritysten rekrytointitilanteen valintapäätökset perustuvat hyvään tunteeseen. Julkisten rekrytointipalveluiden osalta tilanne oli hyvin samanlainen kuin Suomessa, palvelut ovat hajanaisia ja pirstaloituneita niin työnhakijoiden kuin työnantajienkin näkökulmasta.

Kansallisen projektin tavoitteita Belgiassa ovat PK-yritysten valintaprosessin kehittäminen ja syrjimättömän työllistymisen edistäminen.

Saksan partneriorganisaatio Hochschule Hartz:n mukaan heitä kiinnostaa valintaan liittyen mm. kompetenssit ja datan analysointi. Heidän tavoitteenaan on kehittää digitaalinen työkalu ja kohderyhmänä on ensisijaisesti hoivasektori.

Suomen konsortio esitteli SMErec-hanketta. Kansainväliset partnerit pitivät Suomen yrityskontaktitavoitteita merkittävinä. SMErecissä järjestetään lisäksi muista kansallisista hankkeista poiketen koulutusta sekä yrityksille että opiskelijoille. Muilla mailla ei ollut vielä selkeää opiskelijaintegraatiota hankkeeseen. He pitivät Suomen opinnäytetyöintegrointi-mallia hienona. Myös opiskelijoiden integrointi digitaalisen työkalun kehittämiseen poikkesi muista.

Keskustelua käytiin paitsi hankeyhteistyön synergioista, myös hankkeen tehtävien jaosta eri maiden kesken. Koska eri osallistujamaiden hankkeet ovat rahoituksellisesti erillisiä, suora tehtävien ja yhteisten tulosten jakaminen ei ole mahdollista. Tästä johtuen päädyttiin jakamaan tehtävät niin, että jokainen taho ratkaisee oman, itsenäisen osionsa ja nämä tulokset rajataan ja sovitetaan kuitenkin mahdollisimman hyvin yhdessä toimiviksi ja toisiaan tukeviksi. Tästä huolimatta yhteistyö pidetään laajana ja tutkimuksellista aineistoa jaetaan laajasti, eettinen aineiston käsittely huomioiden. Kansainvälinen yhteistyö antaa hankkeelle paljon uusia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Materiaalien tuottaminen yhdessä ja lokalisointi eri kielille, ml. digitaaliset työkalut, antaa kaikille osanottajatahoille paljon laajemmat vaikutusmahdollisuudet.

Torstai 20.4.2017, Gent ja Bryssel Torstaiaamuna saimme vielä erinomaisen esittelykierroksen Gentin vanhaan kaupunkiin isäntäväen johdolla.


Kuva
3: Gentin vanhaa kaupunkia 

Seuraavaksi siirryimme omatoimisesti Brysseliin. Majoituttuamme nopeasti menimme Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Varsinais-Suomen EU-toimistojen väkeä tapaamaan. Heidän kanssaan siirryimme Euroopan Komissioon, jossa meidät vastaanotti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ohjelmajohtaja.


Kuva 4: EU:n hallintorakennuksia, Le Charlemagne ja Lex

Kuva 5: Matkaseurueemme Brysselissä, oikealla ohjelmajohtaja Juuso Stenfors

Yhteenveto:

Kick-off –tapaaminen oli hyvin tuloksellinen, ja käynnisti hankkeen kannalta laajoja mahdollisuuksia antavan kansainvälisen yhteistyön. Jokaisella osallistujamaalla on toistensa hankkeiden kannalta merkittävää erikoisosaamista. Yhteistyö kannalta suurin haaste liittyy varmasti toimijoiden hankeaikatauluihin ja niiden yhteensovittamiseen. Tältä kannalta on tärkeää, että tutkimus- ja kehitystyön tulokset ovat yhteisesti käytettävissä jo ennen hankkeiden loppuraportteja.

Komissiovierailun sisältö oli kattava. Kävimme läpi useita aihealueita, ja saimme paljon ajantasaista informaatiota koskien EU-rahoitteisten hankkeiden käytäntöjä ja seurantaa.

Muuta matkan aikana mieleen painunutta

Gent jäi mieleen hyvin aktiivisena opiskelijakaupunkina. HoGentin lisäksi kaupungissa on mm. Belgian vanhin yliopisto, taideyliopisto ja kauppakorkeakoulu. Noin 20% kaupungin asukkaista on opiskelijoita, ja kun väkiluku on noin 250.000 henkeä, katukuva on hyvin nuorekas. Kaupungilla on hyvin pitkä, yli tuhatvuotinen historia. Vanha keskusta onkin laaja ja arkkitehtonisesti yhtenäinen kokonaisuus. Polkupyörien määrä jäi mieleen, rautatieaseman edusta muistutti suuren yleisötapahtuman pyöräparkkia ja pyöräilijöitä oli myös paljon liikkeellä.


Kuva 6. Gentin vanhaa kaupunkia

Tervetuloa SMErec-hankkeen sivuille

Tervetuloa SMErec-hankkeen sivuille ja tervetuloa kehittämään omaa, yrityksesi tai opiskelijoiden/ tulevaisuuden työntekijöiden rekrytointiosaamista Pohjois-Karjalan tai Turun alueella yhdessä SMErec-hankkeen kanssa!

Hanke starttasi liikkeelle vuoden 2017 alussa Pohjois-Karjalan ja Turun alueilla ja nyt mennään jo kovaa vauhtia tämän vuoden tapahtumien ja koulutusten suunnittelussa. Hanketta pääset seuraamaan nettisivujen, facebookin tai twitterin kautta. Rekryosaaminen on tulevaisuuden avaintaito, josta ei kannata jäädä paitsi.

Miten syntyi SMErec? – Karelia-ammattikorkeakoulun kokemuksia ESR:n koordinoidusta kansainvälisestä hankeyhteistyöhausta

Marja-Liisa Ruotsalainen, Maria Saastamoinen

Viime ystävänpäivänä juhlittiin uudenlaisen Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetun rekrytointiosaamiseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön alkua Joensuussa. Mutta miten kaikki oikeastaan alkoikaan?

Huhtikuussa 2016 me Karelia-ammattikorkeakoulussa vastaanotimme sähköpostia HoGent- kumppanikorkeakoulustamme Belgiasta. Meiltä tiedusteltiin henkilöstön rekrytointiin liittyvällä hankeaihiolla, olemmeko kiinnostuneita EU:n ensimmäisestä koordinoidusta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kansainvälisestä hankeyhteistyöhausta. Karelia oli siihen mennessä puolitoista vuotta toteuttanut opiskelijoiden työelämätaitojen ja -kontaktien kehittämiseksi ESR-hanketta ”Work Smart – Älykkäästi töihin” yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Hankkeen toteutuksessa oli ilmennyt tarpeita, joihin ei kyseisellä suunnitelmalla pystytty vastaamaan. Ideoimme siis nopealla aikataululla Karelian ja alueen yritysten näkökulmista kehittämiskohteet, jotka soveltuvat hakukuulutukseen ja ilmoitimme Belgiaan olevamme kiinnostuneet yhteistyöstä.

Juhannuksen alla esittelimme belgialaisten luonnosta hankeideasta Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijalle kompaten sitä Karelian kokemuksilla Work Smart -menetelmästä ja alueellamme havaituista tarpeista. Kannustavien sanojen saattamana jatkoimme valmistelua belgialaisten kanssa. Pian selvisi, että viesti Belgiasta oli tavoittanut myös muita ammattikorkeakouluja Suomessa. Keskellä kuuminta kesälomakuukautta tehdyn selvitystyön tuloksena kävi ilmi, että Turun ammattikorkeakoulu ja pääkaupunkiseudulta Laurea-ammattikorkeakoulu olivat myöskin tarttumassa yhteistyötarjoukseen!

Laurea oli kiinnostunut belgialaisten ehdottamasta yli 50-vuotiaiden työurien edistämistavoitteesta ja pohti opiskelijoiden digiosaamisen siirtoa työelämän konkareille. Turun ammattikorkeakoululla ilmeni selkeä halu luoda virtuaalinen CV tukemaan valmistuvien opiskelijoiden työnhakua. Kareliassa puolestaan haluttiin lisätä yritysten osaamista rekrytointien onnistumiseksi henkilöstöjohtamisen koulutuksella ja edistää opiskelijoiden työnhakutaitoja virtuaaliteknologian keinoin.

Oli tullut aika käydä Ghentissä belgialaisten juttusilla ja Suomen konsortio valtuutti Karelian koordinaattorikseen. Elokuisen päivävierailun tuomisina oli haastavia uutisia; belgialaiset kokivat, että suomalaisten suunnitelman tulisi noudattaa heidän tutkimuslähtöistä hankesuunnitelmaansa pilkulleen. Belgiassa oli kovin vaikea ymmärtää suomalaisten ammattikorkeakoulujen tapaa vastata alueidensa kehittämistarpeisiin käytännönläheisesti ja ennen kaikkea opiskelijoiden ollessa yritysten ohella toimenpiteidemme kohderyhmänä. Haastavuuskerrointa kasvatti tieto siitä, että belgialaiset olivat ottaneet yhteistyöhön mukaan kumppaneita myös Saksasta ja Alankomaista.

Kuvassa: Gent University Colleguesta Gerd Jacob, Sarah Vermeersch, Bart Van Theemsche ja Eveline Schollaert keskustelemassa Skype-yhteyden kautta tutkimusasiamies Maria Saastamoisen kanssa, kun Marja-Liisa Ruotsalainen vieraili 26.8.2016 Belgian Gent:ssä.

Alkusyksyn aikana pidimme tiheästi Skype-palavereita niin Suomen konsortion kesken kuin Karelian ja HoGentin välillä, hankesuunnitelmaluonnoksia sinkoili sähköposteissa, kumppaneiden välinen ymmärrys kasvoi ja rahoitushaun deadline ja lokakuu lähestyivät. Laurea jättäytyi aikataulukiireiden vuoksi valmistelusta. Rakennerahastohankkeista kertyneellä kokemuksella päättelimme, ettei kahden ammattikorkeakoulun liittouma ole riittävä ja tuli aika kilauttaa kaverille. Joensuun seudulla on jo vuosien ajan yhdistetty voimavaroja aluekehittämiseen. Maakunnassa on ymmärretty, että koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien ja kehittämisorganisaatioiden yhteisellä tahdolla saadaan aikaan enemmän kuin erillään puurtamalla. Näin ollen oli luontevaa kysyä Work Smart -hanketta osarahoittaneen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n halua liittyä hankkeen toteuttajaksi. JOSEK vastasi kyllä tuoden mukanaan myös itse havaitsemansa tarpeet hankesuunnitteluun. Pohjois-Karjalassa on ajankohtaista luoda mikroyritysten rekrytointiprosesseja ohjaava digitaalinen työkalu.

Rahoitushaun ohjeissa edellytettiin organisaatioilta rekisteröitymistä jäsenvaltioiden yhteiseen järjestelmään, jossa rahoittajaviranomaisten tuli hyväksyä kukin hakijaorganisaatio, ja jossa organisaatioiden tuli tehdä sopimus kansainvälisestä yhteistyöstä. Vielä viikko ennen haun päättymistä järjestelmä ei ollut valmis, haun jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ei ollut havaittavissa, eikä tietoa yhteistyösopimuksen muodosta tai laajuudesta ollut. Yllättäen myös jäsenvaltioiden aikataulut ja vaatimukset hakemuksille poikkesivat toisistaan ja turvauduimme useasti kysymään ohjeita rahoittajaviranomaisilta. Lopulta määräaikaan mennessä valmistui Karelia- ja Turun ammattikorkeakoulujen ja JOSEK Oy:n yhteinen rahoitushakemus toimintalinjaan 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen, erityistavoitteeseen 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Belgialaisten kanssa oli laadittu Letter of Intent -asiakirja kuvaamaan kansainvälistä yhteistyötä ja se liitettiin rahoitushakemukseen.

Rahoittajaviranomaisen hakemukseen pyytämien tarkennusten tekemisen jälkeen alkoi jännittäminen. Belgialaisten ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa oli meneillään sopimusneuvottelut, mutta ilmeni, ettei varmuutta minkään maan osahankkeen läpimenosta ollut. Jokaisen osahankkeen rahoittajaa varten tarvittaisiin yhteistyön vahvistava Transnational Co-operation Agreement (TCA). Tiedossamme oli ajankohta, jolloin rahoitushakemustamme käsiteltäisiin maakunnan yhteistyöryhmässä, joten asialistaa odoteltiin kuumeisesti – mikäli ”SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce” mainittaisiin, olisi se merkki myönteisestä etenemisestä.

Myönteinen merkki saatiin, mutta TCA puuttui edelleen. Rahoittaja ei voinut tehdä lopullista myönteistä päätöstä ilman sitä. Alkoi siis aktiivinen tiedustelu Belgian suuntaan, että milloin allekirjoitukset olisivat kaikilta osapuolilta samassa dokumentissa. Joulunalusviikolla tämä kovan onnen asiakirja sitten saatiin vihdoin rahoittajalle, mutta se oli jo liian myöhäistä – EURA:n viranomaispuoli oli mennyt kiinni vuoden vaihteen toimintojen takia ja päätöskäsittely venyi tammikuulle 2017. Vuosi vaihtui. Belgiasta tihkui tietoa, ettei sielläkään oltu vielä tehty päätöstä.

Mutta sitten alkoivat iloiset maanantait – mukavia uutisia saatiin aina maanantaisin! Ensin tuli tieto, että Suomen konsortion SMErec on saanut myönteisen päätöksen! Muutamia viikkoja myöhemmin saatiin viesti Belgiasta ”Towards an innovative, pragmatic and sciense-based selection methodology for SMEs” rahoitushakemuksen myönteisestä päätöksestä. Ystävänpäivänä 2017 koitti vihdoin se onnellinen hetki, jolloin Suomen konsortio kokoontui ensimmäisen kerran yhteiseen suunnittelupäivään ja viralliseen aloituskokoukseen yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa. Huhtikuussa pääsiäisen jälkeen, tasan vuosi hankevalmistelun käynnistymisestä, koittaa ensimmäinen ”Improving Selection Skills for SMEs and Workforce” kansainvälisen yhteistyön tapaaminen Belgiassa. Sen jälkeen onkin hyvä Eurooppa-päivänä toukokuussa kutsua koolle SMErec-hankkeen ohjausryhmä, jonka asiantuntemuksella hyvästä hankesuunnitelmasta saadaan loistava toteutus.

Olkaahan kuulolla ja seuratkaa SMErec-hanketta aina vuoden 2019 loppuun asti!