Ura- ja rekrytointipalvelut ammattikorkeakouluopiskelijan urataitoja tukemassa

0 Posted by - joulukuu 10, 2019 - Työnhakijoille

Tässä artikkelissa esitellään ura- ja rekrytointipalvelumalli, joka tarjoaa työkaluja opiskelijan työelämään siirtymistä tukevaan urataitojen valmennukseen. Se palvelee sekä uraohjaajia, opiskelijoita että työnantajia.

Uraohjaukseen liittyy useita käsitteitä, jotka ovat osittain rinnakkaisia, toisiaan täydentäviä ja päällekkäisiä. Seuraavassa on avattu tämän artikkelin kannalta keskeisiä käsitteitä ja sitä, mistä uraohjauksessa kokonaisvaltaisesti on kyse.  Urataitojen valmentaminen on tärkeä osa ammattikorkeakoulun ohjausta ja sen tulee olla ennakoivaa.

Uraohjaus –  tulevaisuuteen suuntaaminen, opintoihin sitouttaminen, urasuunnitelma osana opiskelusuunnitelmaa, uramahdollisuudet, uranhallintataidot/urataidot

Uranhallintataidot – koulutusalan ja ammatin valitsemisen taidot, työnhakutaidot, organisaatioon sitoutumisen taidot, valmiudet jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja urasuunnittelutaidot

Urasuunnittelutaidot – tietoisuus omista uramahdollisuuksista ja -tavoitteista, oman tavoitteellisen urapolun määrittely, halu oppia sopeutuvaisuutta, joustavuutta, sitkeyttä, optimismia ja riskinottoa

Urakehitys – työuran aloittamista eli siirtymistä työelämään sekä urakehitystä työelämässä

(Kattelus 2002, 21-23; Kuurila 2014, 49, 72-73; Onnismaa 2003, 64.)

Uraohjauskysely Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajille

Marraskuussa 2018 SMErec-hanke toteutti kyselyn Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajille opiskelijoiden urasuunnittelusta, urasuunnittelun ohjauksen käytänteistä sekä konkreettisista urataitojen tukemisen toimista. Kyselyn taustana käytettiin Karelia-ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmaa. Suunnitelmassa todetaan urasuunnittelusta seuraavasti:

”Uraohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijan ammatillista kasvua ja työelämään siirtymistä. Uraohjausta toteutetaan osana Ammatillinen kasvu -opintojaksoa ja sen merkitys kasvaa opintojen edetessä. Opiskelija saa uraohjauksessa tietoja, taitoja ja valmiuksia oman työuransa suunnitteluun. Opintojen loppuvaiheessa uraohjaukseen sisältyvät erityisesti urasuunnittelu, työelämätietouden vahvistaminen sekä oman osaamisen tuotteistaminen ja työnhakuprosessi.” (Karelia-ammattikorkeakoulu 2017, 5) 

 Kyselyyn vastasi 9 opinto-ohjaajaa, eli vähän yli puolet Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajista. Opinto-ohjaajilta kysyttiin Karelian ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmassa mainituista urasuunnittelua ja työelämään siirtymistä tukevista työkaluista seuraavaa:

  1. Mitä ”työelämään siirtymisen ohjaus ja tukeminen” käytännössä tarkoittaa? Missä, miten, milloin ja kuka sitä tekee?
  2. Miten ”opintojen loppuvaiheen keskustelu” toteutetaan ja toteutuu? Kuka niitä käy opiskelijoiden kanssa?
  3. Millaisia portfolioita ja cv.tä opiskelijat tekevät? Erityisesti millaisia sähköisiä työkaluja on käytössä?
  4. Mitä uraohjaukseen sisältyvät erityisesti ”urasuunnittelu, työelämätietouden vahvistaminen sekä oman osaamisen tuotteistaminen ja työnhakuprosessi” käytännössä ovat?

 Kyselyn vastausten perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä yhden ammattikorkeakoulun uraohjauksen tilasta. Vastauksista nousi kuitenkin esille seuraavia opiskelijoiden urasuunnittelua tukevia työkaluja (useita mainintoja):

  • vierailijat tunneilla (mm. alan yritykset, ammattiyhdistystoimijat, alumnit)
  • vierailut alan työpaikoilla ja messuilla
  • cv:n ja portfolion päivittäminen
  • työelämän lainsäädäntöön tutustuminen

Opinto-ohjaajien esille tuomat työkalut ovat hyviä, koska ne ovat työelämäsidonnaisia. Sen sijaan kyselyn vastauksissa ei noussut esille konkreettisia työelämään siirtymisen tukityökaluja, jotka ovat tärkeitä valmistumisvaiheessa, jolloin opiskelijan tulisi aktiivisesti ryhtyä hakemaan työpaikkoja.

Verkkokartoitus ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrypalveluista

SMErec-hankkeessa kartoitettiin myös ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrypalveluita yleisesti syksyllä 2018. Kartoitus tehtiin käymällä läpi kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen verkkosivut. Tietoa opiskelijoille suunnatuista ura-ja rekrytointipalveluista löytyi kahdeksan ammattikorkeakoulun verkkosivuilta, eli noin kolmannes ammattikorkeakouluista viesti verkkosivuillaan ura-ja rekrytointipalveluista.

Verkkokartoituksen perusteella ammattikorkeakoulujen ura- ja rekrytointipalveluilla on seuraavia yhteisiä piirteitä:

  • yksi tai useampi yhteyshenkilö, joka toimii linkkinä opiskelijoiden ja työelämän välillä
  • säännöllisiä rekrytointitapahtumia, joissa opiskelijat ja potentiaalinen työnantaja kohtaavat
  • sisäisiä palveluita ja itseopiskelulinkkejä verkossa urasuunnittelun tukemiseksi

(Humakin, Hämeen, Kajaanin, Laurean, Novian, Savonian, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulujen verkkosivut)

Rekrytointitapahtumat, jossa opiskelijat ja työelämä kohtaavat, vaikuttavat ammattikorkeakoulujen verkkosivujen perusteella olevan keskeinen tai ainakin näkyvin ura- ja rekrytointipalveluiden ilmentymä. Se ei kuitenkaan ole ns. jatkuvaa palvelua, jota opiskelija tai työelämä voi halutessaan käyttää. Palveluita tulisikin rakentaa kysyntälähtöisemmäksi.

Yksi ura- ja rekrytointpalvelumalli

Seuraavassa esitellään SMErec-hankkeessa rakennettu ura- ja rekrytointipalvelumalli. Mallin suunnittelussa on käytetty taustana ammattikorkeakoulujen vastaavia palveluita, Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajien hyviä käytänteitä ja näkemyksiä aiheesta sekä Erja Kuurilan väitöskirjaa (Kuurila 2014) uraohjauksesta ja urasuunnittelusta ammattikorkeakoulussa.

Kuurila nostaa väitöskirjassaan esille seuraavia keskeisiä kohtia uraohjauksen parantamiseksi:

  • opiskelijoiden urasuunnittelukyvyn alkukartoitus,
  • harjoittelu selkeämmin osaksi uraohjausta,
  • alumnien hyödyntäminen, sekä
  • uraohjauksen oikea kohdentaminen (Kuurila 2014, 216-224).

Kuurila on tutkimusaineistonsa perusteella muodostanut urasuunnittelijatyypit, joita on kolme: epävarmat, uteliaat ja tietoiset (Kuurila 2014, 197). Oikea-aikaisen uraohjauksen kohdentamisen lisäksi tulisi huomioida myös erilaiset urasuunnittelijat. Näin uraohjauksen ja urasuunnittelijoiden kohtaaminen voidaan varmistaa paremmin. Jotta ammattikorkeakoulun uraohjausta voitaisiin tehdä tehokkaasti ja tuloksellisesti, edellyttää se korkeakoulukohtaista koordinoitua urasuunnittelua, jossa on selkeä rakenne ja näkyvyys sekä opiskelijoille että työelämälle. Toiminnan pitää myös toimia ns. yhden luukun periaatteella.

Ura- ja rekrytointipalvelutoimintamallin rakenne

Ura- ja rekrytointipalvelut tulisi olla korkeakoulun tiloissa sijaitseva paikka, jossa työskentelee joko kokoaikaisena tai osa-aikaisena uraohjaajia. Ura- ja rekrytointipalveluiden pääasiallisia asiakasryhmiä ovat korkeakoulun opiskelijat, yksityishenkilöt, alumnit, korkeakoulun kumppanit sekä muut alueen yritykset ja organisaatiot. Ura- ja rekrytointipalvelut tarjoaa näille asiakasryhmille kohdennettuja palveluita, jotka on kuvattu alla olevassa taulukossa 1.

Taulukko 1. Ura- ja rekrytointipalvelut eri asiakasryhmien näkökulmasta.

Uraohjauksen kokonaisuus opintojen eri vaiheissa

Ura- ja rekrytointipalvelumallin lisäksi on tärkeää, että opiskelijoiden uraohjaus ja urataitojen valmentaminen ovat luonteva osa opiskelua. Tämä mahdollistetaan esimerkiksi liittämällä uraohjaus osaksi opetussuunnitelmaan sisältyviä opintojaksoja.  Ammattikorkeakouluissa opetussuunnitelmiin sisältyy ns. ammatillisen kasvun opintoja, jotka voivat olla osa muita opintojaksoja tai erillisinä opintojaksoina. Kuviossa 1 on hahmoteltu eri uraohjauksen vaiheet, teemat ja työkalut opintojaksoihin tai –kokonaisuuksiin.  Opiskelijoiden uraohjaus on jaettu neljään eri vaiheeseen Esteettä töihin –verkkosivustolla olevan mallin mukaisesti (Esteettä töihin 2019).

Edellä kuvatun ura- ja rekrytointipalvelumallin tavoitteena on palvella sekä opiskelijoita että työnantajia erilaisissa urasuunnittelu- ja rekrytointitilanteissa. Malli voi toimia pohjana opiskelijoiden urataitojen valmennuksen parantamiseen korkeakouluissa sekä yhteistyömuotojen laajentamiseen työnantajien kanssa.

 

Lähteet:

 

Esteettä töihin. 2019. Esteettä töihin -verkkosivusto. Tarinoista voimaa -hanke. www.esteettatoihin.fi

Humanistinen ammattikorkeakoulu. www.humak.fi

Hämeen ammattikorkeakoulu. www.hamk.fi

Kajaanin ammattikorkeakoulu. www.kamk.fi

Kattelus, R. 2002. Uran monet ulottuvuudet. Teok­sessa R. Kattelus, M. Tammeaid & T.

Jokinen (toim.) Uraopas omasta urastaan kiinnostuneil­le, 20–46. Helsinki: Primacarrera-instituutti.

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2017. Välittävä yhteisö – sujuva oppiminen. Karelia-ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelma. Karelia-ammattikorkeakoulu.

Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopisto.

Laurea-ammattikorkeakoulu. www.laurea.fi

Onnismaa, J. 2003. Epävarmuuden paluu. Ohjauk­sen ja ohjausasiantuntijuuden muutos. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja 91. Joensuu: Joensuun yliopisto.

Savonia-ammattikorkeakoulu. www.savonia.fi

Tampereen ammattikorkeakoulu. www.tamk.fi

Turun ammattikorkeakoulu. www.turkuamk.fi

Yrkeshögskolan Novia. www.novia.fi

 

Jaana Tolkki, henkilöstöpäällikkö, SMErec-hankkeen projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu