Kirjoittajan arkistot:kirsi.taskinen

Vuoroin vieraissa – kohteena Turun valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SMErec-hanke toimii Suomessa kahdella maantieteellisellä alueella: Joensuussa ja Turussa. Vuosi sitten jalkauduimme Joensuuhun valtakunnallisille yrittäjäpäiville kuulemaan yritysten kokemuksia ja ajatuksia rekrytoinnista. Tänä vuonna valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestettiin Turussa ja näin pääsimme vastavuoroisesti tapaamaan yrittäjiä ja tekemään haastatteluja myös Turun alueella. Lähdimme matkaan edellisvuotisen kysymyspatteriston kanssa tavoitteena kartoittaa yritysten rekrytointitarpeita ja -osaamista.

Vuoden 2018 yrittäjäpäivien tapahtuma alkoi perjantaina Turun messukeskuksessa virallisten kokousten ja retkien merkeissä. Yrittäjäpäivien henkeen kuuluen Varsinais-Suomen yrittäjät olivat laatineet vieraille ensimmäiselle päivälle retkiä paikalliskohteisiin.

Tiimimme suuntasi päivän aluksi Meyerin telakkakierrokselle kuulemaan Länsi-Suomen meriteollisuuden historiaa ja tämän päivän kuulumisia. Kuten pitkään toimineella teollisuuden alalla yleensä, myös laivateollisuudella on ollut nousunsa ja laskunsa. Tämän päivän laivanrakennus on muuttunut aiemmasta paljon; nyt laivat kootaan blokeissa eli osakokonaisuuksista rakentuu koko laiva keulasta perään. Esimerkiksi hytit tuodaan valmiiksi sisustettuina kokoonpanopaikalle, joten jo suunnittelulta ja sitä myöten myös valmiilta aluksilta vaaditaan huomattavasti aiempaa tehokkaampaa ympäristövastuullisuutta.

Meyerin telakalla mittasuhteet ovat valtavat

Julkisivun parvekkeet valmistuvat blokeissa. Telakan laajuuden vuoksi meidät kierrätettiin alueella bussilla.

Meyer tuottaa nykyisin risteilyaluksia kuin liukuhihnalla. Tämäkin purjehtii pian uusille merille.

Tämän vuoden yrittäjäpäiville oli pyritty kokoamaan entistä laajempi ohjelmatarjonta. Perjantain oheisseminaarissa vierailukeskus Joessa oli mahdollisuus tutustua maakunnan osaamiseen. Puheenvuoroja pitivät lisäksi mm. Petteri Orpo, Jukka Jalonen, Petri Rajaniemi, Jan Meyer ja Hanna-Maria Seppälä.

Kuulumisia kentältä

Yrittäjäpäivillä 2018 tavoitteenamme oli tavata yrittäjiä ja samalla kartoittaa tämänhetkistä rekrytointifiilistä kysymyspatteristomme avulla. Kohtaamamme yrittäjät edustivat varsin kattavasti eri toimialoja ja sijoittuivat ympäri Suomea. Monet yrittäjät kertoivat olleensa edellisvuonna Joensuussa, mikä antoi kuvan aktiivisista toimijoista.

SMErec-tiimi kirjautuu kohteeseen Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

Mikä yrittäjiä puhutti tällä kertaa?

Useat tapaamamme yritysedustajat edustivat mikro- tai pk-yrityksiä. Näiden lisäksi kohtasimme paljon yksinyrittäjiä, joille tämä yrittämisen muoto on ollut selkeä valinta ja elämäntapa – esimiestehtävät ja vastuut eivät heitä houkuttele. Toki vastaajina olleet yksinyrittäjät olivat joutuneet huomaamaan, että sairastumisten sekä myynnin ja markkinoinnin viemän ajan vuoksi työntekijästä olisi ollut tukea. Myös alalle kuin alalle rantautuneet kilpailutukset tuntuivat haastavan kymmeniä vuosia samojen tuttujen asiakkaiden kanssa toimineita yrittäjiä, mutta julkisten hankintojen kilpailutusrajat koettiin oikeudenmukaisiksi.

Haastattelun pyörteissä

Rekrytointiin liittyvät riskit ja viime aikoina esillä ollut hallituksen valmistelema irtisanomislakiluonnos herättivät runsasta keskustelua. Virherekrytoinnit koettiin yrityksille varsin kohtalokkaina ja edellisvuoteen verrattuna kuulimme vastauksissa enemmän epävarmuutta ja huolta virherekrytoinneista. Edes vuoden alusta voimaan tullut koeajan lisääntyminen neljästä kuuteen kuukauteen ei vakuuttanut mikroyrittäjiä siitä, että se varmistaa rekrytoinnissa pitkällä tähtäimellä parhaan henkilön valinnan. Elämänkokemus on osoittanut, että henkilökemioihin voi tulla erimielisyyksiä. Virherekrytoinnin kustannukset voivat olla pk-yritykselle kohtalokkaat. Eräs vastaaja muisteli kuulleensa, että jos työsuhde puretaan koeajalla, rekrytointiprosessin summaksi tulee arvion mukaan peräti 50 000 €. Se sisältää niin itse rekrytointiin liittyvät kulut kuin yrityksen kohdentamat resurssit uuden työntekijän perehdytykseen, ennen kuin henkilö ns. alkaa tuottaa oman palkkansa.

Kohtaamamme kuljetusalan yrittäjä harmitteli luotettavan työvoiman saannin haasteita. Hän oli työllistänyt lukuisia työttöminä olleita työntekijöitä, jotka eivät olleet sitoutuneet työhön. Useammalla kuljetusalaa edustavalla yrittäjällä on tuntuma, ”ettei työn sankareita enää ole”. Keskusteluissa asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden hakeutumisesta muualle töihin palattiin jälleen kustannuksien kasautumiseen yritykselle, kun niitä kertyy tavallaan kolmesta päällekkäisyydestä: poistuvan henkilön työtehtävät on jaettava jäljelle jääville, uutta sopivaa tekijää etsitään eri hakukanavien kautta ja sopivan löytyessä perehdyttäminen vie jo osaavien työpanoksesta siivun, jolloin kokonaisuuden kannalta käydään pitkän aikaa vajaateholla.

Aukioloaikamuutos heijastuu myös pienempiin myymälöihin

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tuntui muuttaneen myös mm. markettien yhteydessä olevien apteekkien aukioloaikatarvetta. Yrittäjien mukaan asiakkaat toivoivat, että myös pienemmät myymälät olisivat avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin yhtä aikaa isojen kanssa. Kohtaamamme yrittäjät kertoivat tarvitsevansa henkilöstöä tämän vuoksi myös uusina aukioloaikoina. Aukioloaikojen lisäksi kiinteistövälitysalan yritys harmitteli työlainsäädännön vaikutuksia omalla alallaan, jossa töitä ei perinteisesti tehdä kahdeksasta neljään.

Sesonkityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa

Tänäkin vuonna tapasimme useita yrittäjiä (mm. matkailu-, puutarha-, ravintola- ja tapahtumajärjestäjä), jotka kertoivat toimintansa kausiluonteen vuoksi rekrytoivansa erityisesti sesonki- tai vuokratyövoimaa. Puutarha-alan kuluttaja-asiakkaiden kanssa toimiva yrittäjä harmitteli lisäksi, ettei heidän alalleen kouluteta varsinaisesti missään oppilaitoksessa.

Meyer ja Uusikaupunki vetävät

Suurin osa yrittäjistä toteutti rekrytointia perinteisin menetelmin ja työvoiman saannissa tuntui olevan eroja toimialojen välillä. Erityisesti metalliteollisuuden yrittäjät kertoivat tilanteen kiristyneen Länsi-Suomen suurten toimijoiden haalittua myös Päijät-Hämeen osaajat suuryrityksiinsä. Moni kertoi rekrytoivansa uusia työntekijöitä suoraan koulun penkiltä tai harjoittelujen kautta.

Oppilaitosyhteistyössä oli tapahtunut muutoksia aiempaan verrattuna. Ammattiopetuksen reformiuudistus oli tuonut yrittäjille uuden kentän, jossa heiltä odotetaan entistä enemmän pedagogista osaamista.

Metallialan vastaajiemme mukaan reformiuudistuksen myötä 16-vuotiaat nuoret tulevat heille hyvin varhain opintojen alettua, vaikka heiltä puuttuu vielä paljon perusosaamistakin. Perehdytys turvalliseen laitteiden käyttöön vie aikaa, mikä vaikuttaa siihen, että tuotannon pyöriessä täysillä perehdytykseen ei voida irrottaa riittävästi väkeä, vaan opiskelijoita joudutaan odotuttamaan ilman tuottavia tehtäviä. Yrittäjien omien sanojen mukaan työtä ja tilauksia on lähes liikaa, mutta toisaalta ei ole työntekijöitä, jotka voisivat työskennellä itsenäisesti.

Myös monet muut alat rekrytoivat uusia työntekijöitä harjoittelujen kautta. Taloushallintoalan (tilitoimisto) yritys kertoi perehdyttäneensä kaksi työntekijäänsä harjoittelujen kautta tehtäviinsä. Tarve olisi kolmannellekin, mutta perehdytys on liian raskasta. Harjoittelun kautta työllistäminen koettiin kuitenkin riskittömämmäksi, sillä tulevaan työntekijään ehtii tutustua ennakkoon.

Työnantajamielikuva ja edut

Osa haastatelluista yrittäjistä oli toisen tai kolmannen polven yrittäjiä. Rekrytointinäkökulmasta he näkivät perheyrittäjyyden työnantajamielikuvan kannalta positiivisena. Yrittäjät korostivat esimiestyön ohella työnantajavelvoitteiden noudattamista ja joustavien työaikojen sallimista sekä olivat vahvasti tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia. Keskusteluissa kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytetään tavoitteellisesti työnantajamielikuvan tai peräti koko toimialan esittämiseksi positiivisessa valossa. Toimialakohtaisesti oli myös vielä perinteisemmässä viestinnässä pidättäytyviä pk-yrityksiä, jotka luottivat yrityksen nettisivujen ja asiakkaille suunnattujen sähköpostitse jaettavien uutiskirjeiden voimaan.

Ei pelkkiä huolia ja harmeja

Myös kasvua tuntui olevan ilmassa. Tapaamistamme yrittäjistä useat kertoivat tulevansa rekrytoimaan tulevan vuoden sisällä. Myös myllerryksen keskellä olevan sotealan yrittäjät olivat rekrytoimassa ja eräällä näistä oli suunnitelmissa uuden hoitokodin perustaminen. Henkilöstö nykyisessä tuntui erittäin hyvältä ja pohdintaa käytiinkin, miten uuteen hoitokotiin saataisiin hyvä henkilökunta ja samanlainen henki. Yrittäjät kokivat omaavansa hyvät verkostot, joiden kautta myös mikroyrityksillä ja yksinyrittäjillä on toimintansa kannalta merkittävät kumppanit asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen niin tuotteiden kuin palveluiden kannalta.

Terveisiä myös työnhakijoille

Vielä saatiin tapaamisten yhteydessä vinkkejä myös korkeakoulujemme opiskelijoille ja tuleville työnhakijoille. Yritysten edustajat pienistä isoihin firmoihin toivovat työnhakijalta erityisesti yrittäjäasennetta, verkostoja sekä suoraa yhteydenottoa – se osoittaa hakijan olevan kiinnostunut yrityksestä. Osaajista on pulaa, joten uusi työvoima on erittäin tervetullutta.

Kirjoittajat: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

360-videot rekrytoinnin tukena

Mihin kaikkeen on mahdollista hyödyntää 360-videoita, kun puhutaan rekrytoinnista ja työnantajakuvan edistämisestä? Tähän aiheeseen tutustuimme lokakuussa SMErec-hankkeen järjestämässä työpajassa Joensuussa.

HR-Consultingin Päivi Könösen emännöimään CoWorking-tilaan Joensuussa kokoontui lokakuussa joukko uuden teknologian hyödyntämisestä kiinnostuneita. Vajaan neljän tunnin työpajassa ehdimme kuulla Karelia-amk:n lehtori Anssi Gröhnin johdannon aiheeseen, tutustua Cobham Mast Systemsillä kuvattuun esimerkkiin 360-videosta ja testata käytännössä, miten 360-videolaitteisto toimii ryhmähaastattelussa.

Työnantajamielikuvan edistäminen 360-videolla

Työnantajamielikuva viittaa organisaation identiteettiin ja maineeseen työnteon paikkana. Kiinnittämällä huomiota työnantajamielikuvaan, yritys pyrkii parantamaan henkilöstön pysyvyyttä ja vaikuttamaan siihen kuvaan, joka ihmisillä on yrityksestä.

Anssi Gröhnin puheenvuorossa kuulimme, että uusi teknologia auttaa, kun tarvitaan erottautumista muista. Esimerkiksi 360-videoiden avulla voidaan saada aikaan pysyvämpi muistijälki, sillä videon katsoja on ikään kuin itse läsnä ja keskellä sitä tilannetta, jota videolla kuvataan.

Gröhn suositteli 360-videon kokeilemista mm. työpaikkailmoituksissa, joissa työpaikan persoonallisuus ja työyhteisö voidaan nostaa esiin videon avulla aivan uudella tavalla.

Case: Työpaikkakierros Cobham Mast Systemsillä

Esimerkkinä 360-videon hyödyntämisestä työtilojen esittelyssä oli valmisteltu etukäteen case-esimerkki Cobham Mast Systemsin kanssa. Toimistopäällikkö Anu Savolainen osallistui työpajaan ja kertoi, että Cobham Mast Systems lähti mielellään testaamaan uutta teknologiaa.

– Aihe on ajankohtainen, meillä on mietitty positiivisen mielikuvan rakentamista ja miten näitä asioita viedään jatkossa eteenpäin. Uusien työkalujen hyödyntäminen kiinnostaa.

Esimerkkivideolla nähtiin materiaalia tuotannon työtehtäviin hakeneille. Virtuaalilasit päässä videon katselijan oli mahdollista päästä ”paikan päälle” yritykseen tapaamaan työntekijöitä ja kuulemaan heidän ajatuksiaan mm. työnkuvasta, työpäivän kulusta ja työpaikan hyvistä puolista.

Ennen kuvauksia videon työryhmä mietti tarkkaan kohderyhmän, mitä katselijan tulisi kuulla ja nähdä ja keitä videolla olisi hyvä haastatella. Haastattelijalle tehtiin kysymyspatteristo, mutta muuta käsikirjoitusta ei tässä tapauksessa tehty.

Videon tavoitepituus oli 5–10 minuuttia ja materiaalia syntyi kolmen työntekijän haastatteluista helposti noin 20 minuuttia. Tiivistä videota varten haastateltavien lukumäärä ja kysymykset on siis rajattava tarkasti.

– Tämä oli harjoitusmuotoinen otos, joten saamme tästä ideoita, minkälaisia asioita meidän kannattaa jatkossa huomioida, Savolainen totesi.

Itse kuvaukset sujuivat Savolaisen ja haastattelija Marja-Liisa Ruotsalaisen mukaan hyvin.

– Pikkuinen 360-kamera ei ole huomiota herättävä, joten se tuntuu kuvattavista mukavammalta kuin iso videokamera, Savolainen kertoi.

Katso esimerkkivideo tästä!

Case: Ryhmähaastattelun kuvaus 360-kameralla

Työpajan toisessa osassa PKO:n Juha Turpeinen ja SMErecin Marja-Liisa Ruotsalainen soluttautuivat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon ryhmähaastattelun testausta varten. Kamera viritettiin joukon keskelle ja HR-Consulting Oy:n Päivi Könönen esitti kysymyksiä haastateltaville kameran kuvatessa kaikkia osallistujia yhtä aikaa 360-näkymällä.

Varsinaisen testikuvauksen jälkeen päästiin vaihtamaan ajatuksia osallistujien kesken. Ryhmähaastattelut ovat käytössä mm. PKO:lla ja Cobham Mast Systemsillä, ja osallistujat näkivät selkeitä hyötyjä tilanteen tallentamisesta.

– Olisi kiva, jos kamera voisi olla päällä ennen haastattelua ja sen jälkeen, koska jälkeenpäin koko porukka rentoutuu ja silloin näkee ihmisten todellisemman luonteen. Haastattelussa ollaan kuitenkin jännittyneitä ja hermostuneita, Savolainen pohti.

– Kun haastattelija kysyy kysymyksen tietyltä henkilöltä, hän ei näe, miten muut reagoivat kysymykseen tai toisten vastauksiin. Lisäarvoa haastattelijalle tulee siitä, että reaktioita ja henkilöiden välisiä suhteita voi tarkastella videolta jälkikäteen, Könönen kiitteli.

Teksti & kuvat: Kirsi Taskinen

Työympäristöstä kuvatut 360-videot ovat havainnollistavia tallenteita, joita voi hyödyntää rekrytoinnissa, markkinoinnissa ja muussa viestinnässä. Tallenteita voi esittää rekrytointitilanteessa haastateltaville joko ennen haastattelua tai sen aikana. Erityisen hyvin 360-videot toimivat ryhmähaastattelutilanteissa. Työnantajalle 360-videot ja VR-lasit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden arvioida haastateltavia ja heidän toimintaansa itselleen sopivana ajankohtana.

Opinnäytetyö: Henkilöstöjohtamisen trendit Pohjois-Karjalan talousalueella

SMErecin toimeksiannosta on julkaistu opinnäytetyö Henkilöstöjohtamisen trendit Pohjois-Karjalan talousalueella. Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, millaiset trendit vaikuttavat henkilöstöjohtamisen kokonaisuuteen tulevaisuudessa sekä tarkastella sitä, millaisia vaikutuksia näillä trendeillä tulisi olemaan organisaatioiden henkilöstöjohtamisen tehtäväkenttään, henkilöstöjohtamisen kehittämiseen sekä henkilöstöammattilaisten työhön tulevaisuudessa.
Kirjoittaja Virpi Pursiainen opiskelee Karelia-ammattikorkeakoulun Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa (Ylempi AMK).
Linkki opinnäytetyöhön: http://www.theseus.fi/handle/10024/153298

Opinnäytetyö: Pienten yritysten tiimihaastattelutekniikan kehittäminen rekrytoinnissa

Jo toinen SMErecin toimeksiannosta syntynyt opinnäytetyö on valmistunut. Opinnäytetyön aihe on Pienten yritysten tiimihaastattelutekniikan kehittäminen rekrytoinnissa. Julkaisusta löytyy mm. neuvot siihen, miten omaa henkilöstöä voi hyödyntää uuden työntekijän rekrytointihaastattelussa. Kirjoittaja Johanna Numminen opiskelee Karelia-ammattikorkeakoulun Johtamisen ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelmassa (Ylempi AMK).
Linkki opinnäytetyöhön: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415656

Opinnäytetyö julkaistu: Työnantajakuvan kehittäminen rekrytointiprosessin edistäjänä

Ensimmäinen SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce -hankkeen toimeksiannosta tehty opinnäytetyö on julkaistu. Opinnäytetyön aiheena on Työnantajakuvan kehittäminen rekrytointiprosessin edistäjänä. Tekijät ovat Maiju Juvonen ja Marja Piironen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmasta (Ylempi AMK).
Linkki opinnäytetyöhön: http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061213614

Tervetuloa Joensuuhun! – SMErec-tiimi toimi isäntänä huhtikuun kansainvälisessä partneritapaamisessa

Tähän mennessä olemme tavanneet SMErec-hankkeessa kansainvälisiä kollegoitamme Belgiassa ja Saksassa. Kolmas kv-tapaaminen oli sovittu Joensuuhun 11.–12.4.2018. Suomen hanketoteutuksen koordinaattorina Karelia-ammattikorkeakoulu oli lupautunut vastaamaan tapaamisen järjestelyistä. Tapaamisen ohjelman suunnitteluun saimme mukaan Karelia-ammattikorkeakoulun matkailun toisen vuosikurssin tapahtumajärjestämisestä kiinnostuneet opiskelijat Kati Jumppasen, Nelli Turusen ja Anna Tiippanan.

Opiskelijat aloittivat kanssamme tapahtuman suunnittelun jo viime vuoden puolella ja ylpeinä me saimme esitellä kutsun partnereillemme Wernigeroden tapaamisessa marraskuussa 2017.  Oli hienoa huomata, kuinka innostuneita partnerimme olivat huhtikuun tapaamisesta ja matkasta Suomeen.

Talven aikana palaveerasimme Katin, Nellin ja Annan kanssa säännöllisesti tulevan tapahtuman järjestelyistä. Ennen h-hetkeä meillä olikin kasassa kattava ohjelmakokonaisuus, johon opiskelijat olivat suunnitelleet vieraillemme mm. opastuskierroksen sekä mahdollista lisäohjelmaa Joensuussa.

H-hetki käsillä, vieraat saapuvat

Ensimmäiset vieraamme saapuivat Joensuuhun jo partneritapaamista edeltävän päivän aamuna, joten SMErec-tiimi otti vieraat vastaan opiskelijoiden kanssa jo puolilta päivin. Olimme vuokranneet iltapäivän ajaksi pikkubussin, jolla pystyimme hakemaan vieraat lentokentältä ja esittelemään heille Joensuuta. Opiskelijoiden toteuttama opastuskierros oli kiinnostava kokonaisuus historiaa ja tämän päivän kaupunkia opiskelijatwistillä maustettuna. Jokiaseman lounaan yhteydessä opiskelijat kertoivat vielä Belgian partnereillemme suomalaisesta ammattikorkeakouluopiskelusta sekä mm. kansainvälisen vaihdon kokemuksiaan.

Kansainväliset vieraamme ihastelivat kaupunkiamme, joka näyttäytyi heidän silmiinsä varsin vireänä liikuntakaupunkina. Opiskelijoiden integroiminen mukaan hankkeen tapaamiseen ilahdutti heitä kovasti. Opiskelijoillemme he kertoivat oman maansa opiskelusta sekä kyselivät opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmista.

Partneritapaaminen aluillaan

Puolentoista päivän mittainen partneritapaamisemme järjestettiin Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksella. Tapaamiseen osallistuivat Saksasta Hochschule Harzin Manuela Koch-Rogge ja vararehtori Georg Westermann, Belgiasta University College Ghentin Katrien Cobbaut ja Griet Van der Vurst sekä SMErec-tiimi kokonaisuudessaan. Isäntinä olimme lisäksi kutsuneet tapaamiseen ammattikorkeakoulun edustajina vararehtori Pekka Auvisen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvosen sekä ohjausryhmä- ja yritysedustajana Bittigurun Janne Mustosen.

Tämänkertaisen tapaamisen tavoitteena oli käydä läpi kunkin projektin eteneminen sekä jatkaa projektien välisen yhteistyön konkretisointia työpajassa. Lisäksi kävimme keskustelua yhteisen kehittämistyömme tiedotuksesta ja tulosten levittämisestä. Tapaamisen aluksi vararehtori Pekka Auvinen toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä sekä rahoituksesta, joka poikkeaa paljon esimerkiksi Saksan liittovaltiomallista.

Kehittäminen keskustelutti

Tervetulokeskustelujen jälkeen ensimmäisen päivän ohjelmassa oli projektien etenemisen läpikäynti. Suomen konsortio esitti oman projektinsa tilanteen toimenpiteittäin. Karelia-amk ja JOSEK Oy:n toteutus kuluneen puolen vuoden aikana on keskittynyt valmennusten lisäksi erityisesti JOSEKille suunniteltavan digitaalisen työkalun sisällön tuottamiseen. Turun ammattikorkeakoulu kertoi viimeistelevänsä parhaillaan Virtuaali-CV-sovelluksen vaatimusmäärittelyä, mikä virittikin keskustelua muiden partnereiden kanssa. Myös Belgian partneri kertoi esittäneensä vaatimusmäärittelyä potentiaalisille palveluntarjoajille ja saaneensa heiltä palautetta toteutettavuudesta.

Belgian hankkeessa keskiössä on uuden Selection Buddy -työkalun luominen rekrytoinnin valintaprosessin tueksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen belgialaiset ovat jatkaneet vaatimusmäärittelyjen ja käyttötapakuvausten parissa. Lisäksi he ovat esitelleet suunnitelmia työnhakijoille ja hyödyntäneet saamaansa palautetta Selection Buddy -sovelluksen suunnittelussa. Työkalun on tarkoitus auttaa yrityksiä sopivan työntekijän eli matchin löytymisessä.

Saksan hankkeessa liikkeelle on päästy muita myöhemmin. Varsinainen hanketoteutus on alkanut vasta maaliskuussa 2018. Tämänkertaisessa tapaamisessa saimme kuulla erityisesti uudesta pilotista, jossa partnerimme tulevat olemaan mukana. Saksassa tullaan käynnistämään pilotti, jossa selvitetään, voitaisiinko oppisopimuskoulutuksen kiinnostavuutta lisätä lyhentämällä koulutuksen kestoa kolmesta vuodesta 1 ½–2 vuoteen. Alustavaan kyselyyn osallistuneet yritykset olivat suhtautuneet kokeiluun myönteisesti. Seuraavan tapaamisen yhteydessä tulemme luultavasti kuulemaan lisää kokeilusta sekä Saksan partnerin analyysiä kompetensseihin perustuvasta valinnasta.

Aamupäivän aikana kuulimme vielä tapaamiseen osallistuneen Bittigurun Janne Mustosen ajatuksia nähdystä ja kuullusta toimintojen esittelyistä sekä hienoja vinkkejä ja näkökulmia kehittämistyön tueksi.

Kurkistus Tikkarinteelle sekä iltapäivän työpaja

Projektipalaverin välissä pääsimme tutustumaan Karelia-amk:n kirjaston, kv-toimiston ja Simulan tiloihin informaatikko Kirsi Monosen, kv-koordinaattori Katriina Korhosen ja yliopettajamme Arja-Irene Tiaisen opastamana. Hoivapuolen simulaatioympäristö vakuutti partnerit laadullaan. Erilaisten hoivatilanteiden harjoittelu ja simulointitilojen muunneltavuus monialaisesti koulutuksen tarpeisiin antoivat kuvaa suomalaisesta ammattikorkeakouluopetuksesta.

Tutustumiskierroksen jälkeen hanketoimijat pääsivät työpajailemaan yhteisten teemojen ääressä. Karelian Arja-Irene toimi puheenjohtajana työnantajamielikuva ja perehdyttäminen -ryhmän työskentelyssä. Turun Antti sai vastuulleen rekrytoinnin ytimeen liittyvät teemat, joita olivat tarveanalyysi, haku ja valinta. Iltapäivän intensiivisten keskustelujen tuloksina ryhmämme saivat paljon uusia askelmerkkejä yhteistyölle jatkossa.

Toinen päivä – jatkosuunnitelmien kokoaminen

Toisena partneritapaamispäivänä kuulimme Karelia-amk:n lehtori Anssi Gröhnin raikkaan esityksen virtuaaliteknologian mahdollisuuksista rekrytoinnin ja oman osaamisen esittämisen tukena. Yhteisessä keskustelussa kiteytimme jatkosuunnitelmat konkreettisesta yhteistyöstä sekä viestinnästä ja tulosten levittämisestä. Turun ammattikorkeakoulu lupautui tässä yhteydessä myös loppukonferenssin järjestäjäksi syksyllä 2019.

Mitä tämä kansainvälinen partneritapaaminen sitten antoi ja kehitti?

Kaikki kansainvälisen verkoston partnerit ovat kiinnostuneet rekrytointi- ja valintaprosessien sekä työkalujen kehittämisestä. Jakaminen ja yhdessä oppiminen helpottavat asiantuntijoita huomioimaan kaikki näkökulmat omassa kehittämisessään. Tässä tapaamisessa saimme ideoitua paljon uusia toimenpiteitä. Ensimmäisenä näistä syksylle kaavailtu kansainvälinen World Cafe, johon meillä on tarkoitus kutsua mukaan myös rekrytointiosaamisesta kiinnostuneita suomalaisia yrittäjiä.

Kolmannen partneritapaamisemme yhteydessä myös rekrytointi- ja valintaprosessien työryhmätoiminta kehittyi harppauksella eteenpäin. Kaikkien partnerihankkeiden henkilöstö on nyt vakiintunut, mikä tuo rentoutta tapaamisiin. Puolitoista vuotta yhteistä taivalta on takana ja yhteinen näkemys selkeästi vahvistuu. Vaikka jokainen maa tekee omaa kokonaisuuttaan, niin paljon voidaan myös jakaa. Voimme todeta, että työkokous oli onnistunut ja kokoukselle asetetut tavoitteet saavutettiin.

Sekä mukana olleet opiskelijat että hanketoimijamme saivat tapahtumajärjestelyistä positiivista palautetta. Kiitos Kati, Nelli ja Anna!

Kunnia Karelia-ammattikorkeakoulun innostuneille isännille – siinä vaiheessa, kun Saksan korkeakoulun vararehtori puhui opiskelijoidemme kanssa salibandyn ihmeellisestä maailmasta, kehui suomalaista ruokaa sekä kaupunkimme liikuntamahdollisuuksia, tunsimme onnistuneemme myös aluemarkkinoinnissa.

Lopuksi suunta kohti tulevaa

Tästä jatkamme kehittämistä yhteisten suunnitelmien mukaan. Ensi syksynä suuntana on Belgia, tällä kerralla World Cafe -painotuksella ja toivottavasti yrityskumppaneita mukanamme. Lähdetkö kanssamme matkalle marraskuussa?

Kirjoittajat:  Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

Work Smart Online Fair – uuden sukupolven osaamista esille uusin menetelmin

Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat ovat vuodesta 2016 lähtien järjestäneet yhteistyössä hankkeiden kanssa paikallisille IT-alan yrityksille tapahtuman, jossa opiskelijat esittelevät omaa osaamistaan. Koko tapahtumajärjestely on integroitu mukaan opiskelijoiden kurssikokonaisuuksiin. Ja kuten IT-alaan kuuluu, toteutus on kehittynyt varsin iteratiivisesti vuosi vuodelta.

Vuosi sitten SMErec-tiimimme hyppäsi ensi kertaa mukaan toteutukseen ja lehtori Anssi Gröhn ideoi heti yhdessä opiskelijoiden kanssa 360°-videostriimin mukaan etäosallistumiseen.

Mitä tänä vuonna?

Tänä vuonna toteutusta lähdettiin suunnittelemaan opiskelijoiden projektitöiden kautta astetta laajemmalla skaalalla. Opiskelijaprojekteina suunniteltiin niin tapahtuman verkkosivut, viestintä, 360°-videostriimi, etäläsnäolorobotti-osallistuminen kuin AR-sovelluskin. Osaamisen esittelyn ja rekrytoinnin näkökulmasta opiskelijat esittelivät osaamistaan projektien sekä näiden lopputulosten kautta. Lisäksi SMErec-tiimi valmensi opiskelijoita tapahtumaa edeltäneessä yrityskontaktoinnissa.

Kolme askelta työelämään – SMErec tukee opiskelijoiden verkostoitumista työelämään

Pohjois-Karjalasta löytyy runsaasti erilaisia yrityksiä, joilla on tarvetta IT-osaajille. Useat yrityksistä tekevät varsin tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ja tulevat kertomaan yrityksestä tapahtumiin, mutta paljon on puhetta myös suoran kontaktin merkityksestä valmistuvan opiskelijan ja uuden työntekijän urapolun alussa. SMErecin tavoitteena on auttaa opiskelijoita saamaan kokemuksia sekä työelämäyhteyksien luomisesta että oman osaamisensa esittelemisestä opintojen ja urapolun alussa.

Tapahtuman suunnittelusta vastanneet tietojenkäsittelyn opiskelijat saivat kevään aikana SMErec-tiimiltä valmennusta työelämätaitoihin. Valmennus sisälsi myös intensiiviosuuden siitä, kuinka yrityksiä kontaktoidaan kolme askelta työelämään -mallin mukaisesti.

Opiskelijavalmennuksissa kuvasimme opiskelijoille työnhakua mm. oppimistapahtumana ja neuvotteluna. Tällöin työnhaku on osaamisen ja odotuksien sovittamista työelämän todellisuuteen. Puhuimme opiskelijoille myös työyhteisön erilaisista rooleista ja kannustimme opiskelijoita kokeilemaan projekteissaan erilaisia rooleja.

Tavoitteemme on, että opiskelijoille suunnattujen SMErec-valmennusten ja tapahtumien myötä opiskelijat voivat luoda itselleen verkostoja alueen yrityksiin ja kuulla yrityksiltä näiden tarpeista.  Tavoitteena meillä on lisäksi luoda tilanteita, joissa virtuaaliteknologian keinoin saadaan kurottua välimatka umpeen niin, että etätilanteessa molemmat tahot – hakija ja työnantaja – voivat kokea verkkovälitteisesti olevansa tapaamisessa keskenään. Vahvemman kokemuksen myötä myös muistijäljen voidaan tällöin olettaa olevan vahvempi. Loppujen lopuksi molemmat osapuolet haluavat tutustua toiseen myös persoonatasolla, mihin virtuaaliteknologia antaa uusia mahdollisuuksia.

Tämän vuoden tapahtuma SMErec-tiimin silmin

Toisen vuosikurssin tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat olivat aloittaneet tapahtuman ja siihen liittyvien projektitehtävien suunnittelun ja toteutuksen jo alkukevään aikana. He olivat myös olleet pääasiassa sähköpostitse yhteydessä alueen IT-yrityksiin ja kutsuneet näitä toukokuun tapahtumaan. Myös me hankkeessa olimme yhteydessä alueen yrityksiin ja oli erittäin hienoa, että saimme tapahtumaan paikalle yhdeksän eri yritystä. Yrityksiltä saamamme palautteen mukaan tällaisille tilaisuuksille on ehdottomasti tarvetta ja kiinnostusta.

Toukokuussa Tiedepuistolla järjestetty Work Smart Online Fair -tapahtuma oli tutustumista puolin ja toisin. Tilaisuudessa opiskelijat esittelivät ensin omaa osaamistaan toteutettujen projektien kautta etänä ja paikalla. SMErec-tiiminä olimme erittäin ylpeitä opiskelijoiden esityksistä! Englanti kielenä vaikutti hyvin luontevalta tavalta esittää omaa osaamistaan. Esitysten myötä pääsimme tutustumaan IT-alan opiskelijoihin aivan eri tavoin kuin cv-tasolla on mahdollista. Jokainen toi oman persoonansa esiin, mikä on todella hienoa.

Tämän jälkeen myös yritykset saivat mikin. Meillä oli ilo kuulla seitsemän yrityksen terveiset opiskelijoillemme. Suurin osa paikalla olleista yrityksistä kertoi heti olevansa kiinnostunut harjoittelijoista ja monella oli myös kasvun myötä tarve rekrytoida uusia osaajia. Myös oman osaamisen esittely projektien kautta sai kiitosta. Process Geniuksen Riku Saarenheimon sanoin: ”Hienoa kuulla, että kehitätte uutta.”

Yritysvieraat esittivät tervehdyksensä opiskelijoille. Ylärivi vasemmalta: Kristiina Arola, Fastroi Oy; Mikhahil Alexeev, Keypro Oy; Julius Jämsen, Frostbullet Oy; Jari Nevalainen, CGI Suomi Oy; Alarivi vasemmalta: Riku Saarenheimo, Process Genius Oy; Andres Sutinen, Blancco Oy Ltd.; Olli Keinänen ja Jere Viinonen, KollektiWe Oy

Yrityspuheenvuorojen jälkeen siirryimme jatkamaan keskustelua etänä ja paikallaolleiden kesken vapaamuotoisesti sekä kehittämisprojektien tulosten esittelyjen kautta verkostoitumissessiossa. Varsinkin etäläsnäolorobotti-yhteydellä verkostoitumiseen ja projektiesittelyihin osallistunut opiskelija tuntui pääsevän hyvin mukaan keskusteluihin.

Tilaisuus on tältä vuodelta ohi, kokemukset kirjattu ylös ja osallistujapalaute kerätty. Saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Ensikontaktakteja on luotu ja matka alussa.

Avoin viesti opiskelijoille

Innostamme teitä nyt olemaan yhteydessä yrityksiin, mikäli teiltä vielä puuttuu harjoittelupaikka! Myös muut kuin paikalla olleet yritykset olivat kiinnostuneita harjoittelijoista, joten kehotamme ehdottomasti olemaan yrityksiin yhteydessä vielä ennen kesälomia. Syksy tulee vauhdilla ja monet päätökset tehdään ennen kesää. Muistakaa, että harjoittelun ja tutkinnon myötä teillä on edessä työelämä. Jokainen tässä vaiheessa hankittu työelämäkontakti voi olla timantti tulevaisuuden työnhaussa.

Ja viesti yrityksillemme

Oli hienoa saada teidät paikalle tapahtumaamme. Kiitokset opiskelijoille antamastanne kiinnostuksesta ja palautteesta. Lupaamme olla teihin yhteydessä myös jatkossa. Olemme kuulolla teidän tarpeistanne ja toivomme, että saamme nämä loistavat nuoret osaajat töihin omalle alueellemme.

Teksti: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen
Kuvat: Tanja Rimpilä, Säde Lind, Kristiina Arola


Missasitko tapahtuman? Katso opiskelijoiden blogista, miten tapahtumaan valmistauduttiin!

 

Miten otat hyödyn irti LinkedIn-palvelusta?

Vastoin vanhoja käsityksiä LinkedIn ei olekaan vain korkeakoulutettujen IT-alan asiantuntijoiden cv-tietokanta. Suomalaisia käyttäjiä on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa ja mukaan mahtuu kaikenlaisia ihmisiä.

Näin kertoi somerekrytoinnin asiantuntija Tom Laine LinkedInin nykytilasta kevään viimeisessä Joensuun rekryvalmennuksessa. On helppo uskoa, että Laine tuntee LinkedInin perinpohjaisesti. Aamupäivän aikana osallistujat saivat tuhdin tietopaketin palvelun kiemuroista ja tärkeimmistä keinoista hyödyntää palvelua rekrytoinnissa.

Useita maksuttomia vaihtoehtoja

Laine esitteli useita eri tapoja, joiden avulla rekrytoijalla on mahdollisuus löytää hakemansa työntekijä täysin ilmaiseksi. LinkedInin hakutoiminto ja oikeat hakusanat listaavat rekrytoijan ruudulle henkilöitä, joilla on tehtävän kannalta oikeaa osaamista.

Hakusanoina voi käyttää esimerkiksi paikkakuntaa, osaamista ja koulutusta. Jos tuloksia tulee liikaa, hakua voi tarkentaa. Mitä laajemmat verkostot rekrytoijalla on, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on löytää sopiva työntekijä hakukentän avulla.

Uusia työntekijöitä voi hakea myös yrityksen sivulla julkaistun normaalin maksuttoman statuspäivityksen avulla. Laine korosti sisäisten referenssien merkitystä:

– Yksittäinen työntekijä on paljon samaistuttavampi ja uskottavampi kertomaan yrityksestä.

Työnantajan kannattaakin pyrkiä siihen, että työntekijät jakavat päivityksiä omissa verkostoissaan, jolloin päivitykset leviävät selvästi laajemmalle.

Kolmas maksuton tapa etsiä sopivia työntekijöitä on hyödyntää LinkedInin ryhmiä. Palvelussa on sekä piilotettuja että näkyviä ryhmiä, joiden kautta on mahdollista tavoittaa eri alojen asiantuntijoita. Näkyvät ryhmät löytyvät hakutoiminnon kautta, mutta piilotettujen ryhmien löytämiseksi kannattaa verkostoitua LinkedIn-osaajien kanssa ja kysellä vinkkejä. Esimerkiksi sivulta www.talentpoolfinland.fi pääsee hakeutumaan samannimiseen piiloryhmään.

Täsmäneuvot maksullisiin ilmoituksiin

– En maksaisi LinkedInille mitään, jos ei ole pakko. Ilmaiseksi voi tehdä kaikkea, jos vain näkee vähän vaivaa, kouluttaja Tom Laine totesi osallistujille.

Jos kuitenkin haluaa hyödyntää maksullisia vaihtoehtoja, hyvä keino on ostaa ilmoitus Jobs-osiosta, jolle pääsee LinkedInin etusivulta. Rekrytointi-ilmoitusten keskihinta on palvelussa alle 300 euroa. Rekrytoija voi määritellä itse, paljonko haluaa sijoittaa rahaa palveluun ja LinkedIn kertoo, kuinka paljon näkyvyyttä rahalla on mahdollista saada.

Täsmäneuvona Jobs-ilmoituksen täyttämiseen Laine kehotti kirjaamaan tarjotun työpaikan sijainniksi sen kaupungin postinumeron, jossa työ tehdään. Jos mahdollisia kaupunkeja on useita, kannattaa valita kaupungeista suurin ja listata muut mahdollisuudet ilmoituksen otsikkoon.

Jos sijainnin jättää merkitsemättä, LinkedIn käyttää automaattisesti postinumeroa 99999. Tämän vuoksi moni suomalainen työpaikka löytyykin tällä hetkellä Rovaniemen alta.

Rekrytoija voi myös pohtia, voisiko työnhakijan urakkaa helpottaa ja valita Jobs-osiossa vaihtoehdon Easy Apply. Tällöin henkilö voi hakea työpaikkaa ilman erillistä ansioluetteloa pelkällä LinkedIn-profiililla. Työnantaja pystyy tulostamaan profiilin itselleen pdf-tiedostosta.

Täydellinen päivitys

Monia mietityttää LinkedInin englanninkielisyys. Laine korosti, että palvelu on kansainvälinen verkostoitumispalvelu ja hakujen sekä oman profiilin löytymisen kannalta englanninkielisyys on tärkeää. Omasta profiilista voi luoda kuitenkin myös suomenkielisen version, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Päivityksissä, rekrytointi-ilmoituksissa ja kommenteissa suomi toimii erinomaisesti, jos kohderyhmänä ovat suomalaiset.

Somekanavissa on totuttu ajattelemaan, että postaus on sitä tehokkaampi, mitä näyttävämpi se on visuaalisesti. LinkedInissä tilanne on päinvastainen, sillä palvelu pisteyttää jokaisen päivityksen. Kuvat ja linkit vähentävät laatupisteitä ja näin ollen myös päivityksen näkyvyyttä.

Laineen resepti täydelliseen päivitykseen on yksinkertainen: ei linkkejä, ei kuvia, tarkasti mietityt ensimmäiset lauseet ja tarvittaessa vinkki kavereille, jotta he käyvät klikkaamassa päivitystä ensimmäisten 1–2 tunnin aikana. Näillä keinoilla LinkedIn luokittelee päivityksen sopivaksi ja suosituksi ja postaus leviää laajemmin. Linkit voi tarvittaessa lisätä kommenttikenttään.

Kuulostaa uskomattomalta, mutta on tutkittua tietoa. Siitä huolimatta suurin osa nykyisistä yritysten päivityksistä on kuvallisia ja linkillisiä versioita, jotka katoavat palvelun syövereihin nopeasti.

Teksti & kuvat;
Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk

Erotu joukosta hyödyntämällä uutta teknologiaa

Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn lehtori Anssi Gröhn opasti rekrytointivalmennuksen osallistujia 360-videoiden maailmaan.

360-videot ja virtuaalitodellisuus ovat Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Anssi Gröhnille tuttuja tutkimuskohteita. Hänen opastuksellaan rekrytointivalmennuksen osallistujat pääsivät itse kokeilemaan, miten 360-videot kuvataan, editoidaan ja siirretään katseltaviksi sosiaalisen median palveluihin. Laitteet eivät vaadi isoja investointeja, ja uuden teknologian avulla on mahdollisuus erottua joukosta.

– Olipa avartava kokemus, kiitteli TE-toimiston Visa Rinne rekrytointivalmennusta, jossa tutustuttiin 360-videoiden mahdollisuuksiin.

Rekrytoinnissa ja oman organisaation esittelyssä 360-videot toimivat mm. huomion ja kiinnostuksen herättäjinä. Valtava informaatiotulva on haaste, joten uutta teknologiaa käyttämällä on helpompi erottua muista ja jättää pysyvämpi muistijälki. Erityisen hyvin 360-videot toimivat ryhmähaastatteluissa.

Rekrytointivalmennuksen osallistujat pääsivät mannekiineiksi 360-kameralla kuvattuun ryhmähaastattelutilanteeseen.

360-videon avulla voidaan myös kierrättää työtä hakevaa henkilöä virtuaalisesti eri paikoissa ja teettää hänellä tehtäviä valinnan helpottamiseksi. Virtuaalinen matkustaminen on kustannustehokasta ja ympäristöä säästävää.

Laitteistot edullisia

360-videot eroavat normaaleista videoista. Ne kuvataan erityisillä 360-kameroilla, jotka tallentavat kohteesta yhdellä kuvauskerralla kaikki kuvakulmat joka suuntaan. Valmennuksessa oli käytössä alle 200 euron arvoinen Samsung Gear 360 -kamera, joten investointina kamera ei ole suuri.

Valmentaja Anssi Gröhn esitteli Samsung Gear 360 -kameraa.

Valmiin 360-videon katselijat voivat itse kääntää videon kuvakulmaa ja tutkia kuvattua tilannetta monesta eri suunnasta. Uudemmissa puhelimissa on automaattisesti rakennettu yhteys 360-videoita varten.

360-videoiden katselu onnistuu ilman apuvälineitä, mutta parhaimman kokemuksen saa käyttämällä VR (virtual reality) -laseja, joiden avulla katselija ikään kuin siirtyy keskelle videota ihmettelemään tapahtumia. Kun lasit päässä pyörii ympäri, näkee kuvaustilanteen joka suuntaan. Halvimpien VR-lasien hinta ei päätä huimaa: muoviset maksavat 20 euroa ja pahviset 5 euroa.

Kun 360-videoita katsoo VR-laseilla, pääsee siirtymään virtuaalisesti keskelle videota.

Aamupäivän aikana rekrytointivalmennuksen osallistujat pääsivät itse mannekiineiksi 360-videolle. Gröhnin ohjauksessa kuvattiin kaksi videopätkää, jonka jälkeen videot siirrettiin editoitaviksi tietokoneille. Jokainen sai kokeilla, miten ilmaisella VirbEdit-ohjelmalla oli helppo yhdistää kuvatut videot, lisätä videoon tekstiä sekä leikata turhia palasia pois.

360-videot editoitiin ilmaisella VirbEdit-ohjelmalla.

Valmiin videon voi julkaista esimerkiksi YouTubessa, Twitterissä tai Facebookissa. Valmennuksessa kokeiltiin videon lataamista YouTubeen.

Teksti & kuvat:
Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk

***

SMErec-hanke tarjoaa rekrytointiaiheisia valmennuksia pk-yrityksille jälleen syksyllä 2018.

Sisäinen rekrytointi tuo säästöjä

Rekrytointivalmennus Karelia-ammattikorkeakoululla 18.4.2018

Rekrytointi on kallista. Se maksaa sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Ennen kuin uutta työntekijää lähdetään rekrytoimaan ulkopuolelta kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä parasta ratkaisua. Voiko tehtävän ulkoistaa? Voiko käyttää hyödyksi vuokratyövoimaa? Olisiko nykyisessä henkilöstössä tehtävään sopivaa osaajaa?

Näitä seikkoja kehotti miettimään Karelia-amk:n yliopettaja Arja-Irene Tiainen pk-yrityksille suunnatussa valmennuksessa Rekrytointi muuttuvissa tilanteissa. Jos sopiva henkilö löytyy suoraan organisaation sisältä, säästyy valtavasti aikaa ja rahaa.

”Esimiehellä on tärkeä tehtävä nähdä potentiaali. Jotta löydetään oikeat ihmiset tekemään oikeaa työtä ja jotta jokaisen vahvuudet ja kiinnostus otetaan huomioon”, totesi Siun soten rekrytointisuunnittelija Päivi Hirvonen aiheesta virinneessä keskustelussa.

Sisäisillä rekrytoinneilla voidaankin täyttää hyvin monenlaisia tehtäviä. Osa henkilöstöstä saattaa olla kiinnostunut etenemisestä esimiesasemaan ja osa haluaa kasvattaa asiantuntijuuttaan sivusuunnassa.

Urakehitys mahdollistuu

Kustannusten säästymisen lisäksi sisäisten rekrytointien ehdoton etu on työntekijöiden sitouttaminen. Kun työntekijät kokevat, että työpaikassa on mahdollisuus kehittyä, he eivät hakeudu niin helposti toisten työnantajien palvelukseen. Etuja ovat myös sisäinen tiedon siirtyminen yksiköstä toiseen sekä organisaation kannalta lyhyt perehdytysjakso.

Ongelmakohtana on usein se, että sisäinen rekrytointi aiheuttaa rekrytointiketjun. Uusiin tehtäviin siirtyvän työntekijän paikalle on löydettävä toinen työntekijä. Samasta työtehtävästä on saattanut olla kiinnostunut useampi henkilö organisaation sisällä. Tällöin valitsematta jättäminen voi aiheuttaa ainakin hetkellistä mielialan ja motivaation laskua.

Pienissä yrityksissä sisäisiin rekrytointeihin on vähemmän mahdollisuuksia kuin suurissa. Myös valmennuksen yritysvieras, Nanocomp Oy, on hyödyntänyt sisäistä rekrytointia melko vähän. Tällä hetkellä henkilöstölle avautuu kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaisiin tehtäviin yrityksen laajentuessa Kiinan markkinoille.

Arvomaailman merkitys

Nanocompin toimitusjohtaja, Veli-Pekka Leppänen, oli vuonna 1997 perustetun yrityksen ensimmäinen työntekijä. Lehmossa toimiva nano-optiikkavalmistaja on kasvanut vuosien varrella ja työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä. Kansainvälinen kasvu on ollut alusta saakka selkeä tavoite.

Nanocompin toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen ja SMErec-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen

Nanocompin tärkeimmät rekrytointikanavat ovat digitaalisia. Toimiviksi on koettu mm. verkkosivut, sosiaalinen media ja mol.fi-palvelu. Kaikki tällä hetkellä yrityksessä työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät on rekrytoitu omien verkostojen kautta. Tuotannon puolella myös vuokratyövoima on ollut tärkeä kanava.

Nanocomp työllistää mm. fotoniikan, projektien ja laadun asiantuntijoita. Yksi suurimmista haasteista yritykselle on saada erityisosaajat muuttamaan Pohjois-Karjalaan. Työhaastattelussa Leppänen testaa erityisesti, miten hyvin tulija sopii yrityksen arvomaailmaan. Joustoa on hänen mukaansa parhaimmillaan molempiin suuntiin.

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk

***

SMErec-hanke tarjoaa pk-yrityksille rekrytointiaiheisia valmennuksia tammi-toukokuussa 2018 sekä Joensuussa että Kiteellä. Lisätiedot: http://smerec.karelia.fi/fi/ajankohtaista/