Sisäinen rekrytointi tuo säästöjä

Rekrytointivalmennus Karelia-ammattikorkeakoululla 18.4.2018

Rekrytointi on kallista. Se maksaa sekä aikaa, vaivaa että rahaa. Ennen kuin uutta työntekijää lähdetään rekrytoimaan ulkopuolelta kannattaa pysähtyä hetkeksi ja miettiä parasta ratkaisua. Voiko tehtävän ulkoistaa? Voiko käyttää hyödyksi vuokratyövoimaa? Olisiko nykyisessä henkilöstössä tehtävään sopivaa osaajaa?

Näitä seikkoja kehotti miettimään Karelia-amk:n yliopettaja Arja-Irene Tiainen pk-yrityksille suunnatussa valmennuksessa Rekrytointi muuttuvissa tilanteissa. Jos sopiva henkilö löytyy suoraan organisaation sisältä, säästyy valtavasti aikaa ja rahaa.

”Esimiehellä on tärkeä tehtävä nähdä potentiaali. Jotta löydetään oikeat ihmiset tekemään oikeaa työtä ja jotta jokaisen vahvuudet ja kiinnostus otetaan huomioon”, totesi Siun soten rekrytointisuunnittelija Päivi Hirvonen aiheesta virinneessä keskustelussa.

Sisäisillä rekrytoinneilla voidaankin täyttää hyvin monenlaisia tehtäviä. Osa henkilöstöstä saattaa olla kiinnostunut etenemisestä esimiesasemaan ja osa haluaa kasvattaa asiantuntijuuttaan sivusuunnassa.

Urakehitys mahdollistuu

Kustannusten säästymisen lisäksi sisäisten rekrytointien ehdoton etu on työntekijöiden sitouttaminen. Kun työntekijät kokevat, että työpaikassa on mahdollisuus kehittyä, he eivät hakeudu niin helposti toisten työnantajien palvelukseen. Etuja ovat myös sisäinen tiedon siirtyminen yksiköstä toiseen sekä organisaation kannalta lyhyt perehdytysjakso.

Ongelmakohtana on usein se, että sisäinen rekrytointi aiheuttaa rekrytointiketjun. Uusiin tehtäviin siirtyvän työntekijän paikalle on löydettävä toinen työntekijä. Samasta työtehtävästä on saattanut olla kiinnostunut useampi henkilö organisaation sisällä. Tällöin valitsematta jättäminen voi aiheuttaa ainakin hetkellistä mielialan ja motivaation laskua.

Pienissä yrityksissä sisäisiin rekrytointeihin on vähemmän mahdollisuuksia kuin suurissa. Myös valmennuksen yritysvieras, Nanocomp Oy, on hyödyntänyt sisäistä rekrytointia melko vähän. Tällä hetkellä henkilöstölle avautuu kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaisiin tehtäviin yrityksen laajentuessa Kiinan markkinoille.

Arvomaailman merkitys

Nanocompin toimitusjohtaja, Veli-Pekka Leppänen, oli vuonna 1997 perustetun yrityksen ensimmäinen työntekijä. Lehmossa toimiva nano-optiikkavalmistaja on kasvanut vuosien varrella ja työllistää tällä hetkellä 35 henkilöä. Kansainvälinen kasvu on ollut alusta saakka selkeä tavoite.

Nanocompin toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen ja SMErec-hankkeen projektipäällikkö Marja-Liisa Ruotsalainen

Nanocompin tärkeimmät rekrytointikanavat ovat digitaalisia. Toimiviksi on koettu mm. verkkosivut, sosiaalinen media ja mol.fi-palvelu. Kaikki tällä hetkellä yrityksessä työskentelevät ulkomaalaiset työntekijät on rekrytoitu omien verkostojen kautta. Tuotannon puolella myös vuokratyövoima on ollut tärkeä kanava.

Nanocomp työllistää mm. fotoniikan, projektien ja laadun asiantuntijoita. Yksi suurimmista haasteista yritykselle on saada erityisosaajat muuttamaan Pohjois-Karjalaan. Työhaastattelussa Leppänen testaa erityisesti, miten hyvin tulija sopii yrityksen arvomaailmaan. Joustoa on hänen mukaansa parhaimmillaan molempiin suuntiin.

Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk

***

SMErec-hanke tarjoaa pk-yrityksille rekrytointiaiheisia valmennuksia tammi-toukokuussa 2018 sekä Joensuussa että Kiteellä. Lisätiedot: http://smerec.karelia.fi/fi/ajankohtaista/