Tähän mennessä olemme tavanneet SMErec-hankkeessa kansainvälisiä kollegoitamme Belgiassa ja Saksassa. Kolmas kv-tapaaminen oli sovittu Joensuuhun 11.–12.4.2018. Suomen hanketoteutuksen koordinaattorina Karelia-ammattikorkeakoulu oli lupautunut vastaamaan tapaamisen järjestelyistä. Tapaamisen ohjelman suunnitteluun saimme mukaan Karelia-ammattikorkeakoulun matkailun toisen vuosikurssin tapahtumajärjestämisestä kiinnostuneet opiskelijat Kati Jumppasen, Nelli Turusen ja Anna Tiippanan.
Opiskelijat aloittivat kanssamme tapahtuman suunnittelun jo viime vuoden puolella ja ylpeinä me saimme esitellä kutsun partnereillemme Wernigeroden tapaamisessa marraskuussa 2017. Oli hienoa huomata, kuinka innostuneita partnerimme olivat huhtikuun tapaamisesta ja matkasta Suomeen.
Talven aikana palaveerasimme Katin, Nellin ja Annan kanssa säännöllisesti tulevan tapahtuman järjestelyistä. Ennen h-hetkeä meillä olikin kasassa kattava ohjelmakokonaisuus, johon opiskelijat olivat suunnitelleet vieraillemme mm. opastuskierroksen sekä mahdollista lisäohjelmaa Joensuussa.
H-hetki käsillä, vieraat saapuvat
Ensimmäiset vieraamme saapuivat Joensuuhun jo partneritapaamista edeltävän päivän aamuna, joten SMErec-tiimi otti vieraat vastaan opiskelijoiden kanssa jo puolilta päivin. Olimme vuokranneet iltapäivän ajaksi pikkubussin, jolla pystyimme hakemaan vieraat lentokentältä ja esittelemään heille Joensuuta. Opiskelijoiden toteuttama opastuskierros oli kiinnostava kokonaisuus historiaa ja tämän päivän kaupunkia opiskelijatwistillä maustettuna. Jokiaseman lounaan yhteydessä opiskelijat kertoivat vielä Belgian partnereillemme suomalaisesta ammattikorkeakouluopiskelusta sekä mm. kansainvälisen vaihdon kokemuksiaan.
Kansainväliset vieraamme ihastelivat kaupunkiamme, joka näyttäytyi heidän silmiinsä varsin vireänä liikuntakaupunkina. Opiskelijoiden integroiminen mukaan hankkeen tapaamiseen ilahdutti heitä kovasti. Opiskelijoillemme he kertoivat oman maansa opiskelusta sekä kyselivät opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmista.
Partneritapaaminen aluillaan
Puolentoista päivän mittainen partneritapaamisemme järjestettiin Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinteen kampuksella. Tapaamiseen osallistuivat Saksasta Hochschule Harzin Manuela Koch-Rogge ja vararehtori Georg Westermann, Belgiasta University College Ghentin Katrien Cobbaut ja Griet Van der Vurst sekä SMErec-tiimi kokonaisuudessaan. Isäntinä olimme lisäksi kutsuneet tapaamiseen ammattikorkeakoulun edustajina vararehtori Pekka Auvisen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja Anne Ilvosen sekä ohjausryhmä- ja yritysedustajana Bittigurun Janne Mustosen.
Tämänkertaisen tapaamisen tavoitteena oli käydä läpi kunkin projektin eteneminen sekä jatkaa projektien välisen yhteistyön konkretisointia työpajassa. Lisäksi kävimme keskustelua yhteisen kehittämistyömme tiedotuksesta ja tulosten levittämisestä. Tapaamisen aluksi vararehtori Pekka Auvinen toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä sekä rahoituksesta, joka poikkeaa paljon esimerkiksi Saksan liittovaltiomallista.
Kehittäminen keskustelutti
Tervetulokeskustelujen jälkeen ensimmäisen päivän ohjelmassa oli projektien etenemisen läpikäynti. Suomen konsortio esitti oman projektinsa tilanteen toimenpiteittäin. Karelia-amk ja JOSEK Oy:n toteutus kuluneen puolen vuoden aikana on keskittynyt valmennusten lisäksi erityisesti JOSEKille suunniteltavan digitaalisen työkalun sisällön tuottamiseen. Turun ammattikorkeakoulu kertoi viimeistelevänsä parhaillaan Virtuaali-CV-sovelluksen vaatimusmäärittelyä, mikä virittikin keskustelua muiden partnereiden kanssa. Myös Belgian partneri kertoi esittäneensä vaatimusmäärittelyä potentiaalisille palveluntarjoajille ja saaneensa heiltä palautetta toteutettavuudesta.
Belgian hankkeessa keskiössä on uuden Selection Buddy -työkalun luominen rekrytoinnin valintaprosessin tueksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen belgialaiset ovat jatkaneet vaatimusmäärittelyjen ja käyttötapakuvausten parissa. Lisäksi he ovat esitelleet suunnitelmia työnhakijoille ja hyödyntäneet saamaansa palautetta Selection Buddy -sovelluksen suunnittelussa. Työkalun on tarkoitus auttaa yrityksiä sopivan työntekijän eli matchin löytymisessä.
Saksan hankkeessa liikkeelle on päästy muita myöhemmin. Varsinainen hanketoteutus on alkanut vasta maaliskuussa 2018. Tämänkertaisessa tapaamisessa saimme kuulla erityisesti uudesta pilotista, jossa partnerimme tulevat olemaan mukana. Saksassa tullaan käynnistämään pilotti, jossa selvitetään, voitaisiinko oppisopimuskoulutuksen kiinnostavuutta lisätä lyhentämällä koulutuksen kestoa kolmesta vuodesta 1 ½–2 vuoteen. Alustavaan kyselyyn osallistuneet yritykset olivat suhtautuneet kokeiluun myönteisesti. Seuraavan tapaamisen yhteydessä tulemme luultavasti kuulemaan lisää kokeilusta sekä Saksan partnerin analyysiä kompetensseihin perustuvasta valinnasta.
Aamupäivän aikana kuulimme vielä tapaamiseen osallistuneen Bittigurun Janne Mustosen ajatuksia nähdystä ja kuullusta toimintojen esittelyistä sekä hienoja vinkkejä ja näkökulmia kehittämistyön tueksi.
Kurkistus Tikkarinteelle sekä iltapäivän työpaja
Projektipalaverin välissä pääsimme tutustumaan Karelia-amk:n kirjaston, kv-toimiston ja Simulan tiloihin informaatikko Kirsi Monosen, kv-koordinaattori Katriina Korhosen ja yliopettajamme Arja-Irene Tiaisen opastamana. Hoivapuolen simulaatioympäristö vakuutti partnerit laadullaan. Erilaisten hoivatilanteiden harjoittelu ja simulointitilojen muunneltavuus monialaisesti koulutuksen tarpeisiin antoivat kuvaa suomalaisesta ammattikorkeakouluopetuksesta.
Tutustumiskierroksen jälkeen hanketoimijat pääsivät työpajailemaan yhteisten teemojen ääressä. Karelian Arja-Irene toimi puheenjohtajana työnantajamielikuva ja perehdyttäminen -ryhmän työskentelyssä. Turun Antti sai vastuulleen rekrytoinnin ytimeen liittyvät teemat, joita olivat tarveanalyysi, haku ja valinta. Iltapäivän intensiivisten keskustelujen tuloksina ryhmämme saivat paljon uusia askelmerkkejä yhteistyölle jatkossa.
Toinen päivä – jatkosuunnitelmien kokoaminen
Toisena partneritapaamispäivänä kuulimme Karelia-amk:n lehtori Anssi Gröhnin raikkaan esityksen virtuaaliteknologian mahdollisuuksista rekrytoinnin ja oman osaamisen esittämisen tukena. Yhteisessä keskustelussa kiteytimme jatkosuunnitelmat konkreettisesta yhteistyöstä sekä viestinnästä ja tulosten levittämisestä. Turun ammattikorkeakoulu lupautui tässä yhteydessä myös loppukonferenssin järjestäjäksi syksyllä 2019.
Mitä tämä kansainvälinen partneritapaaminen sitten antoi ja kehitti?
Kaikki kansainvälisen verkoston partnerit ovat kiinnostuneet rekrytointi- ja valintaprosessien sekä työkalujen kehittämisestä. Jakaminen ja yhdessä oppiminen helpottavat asiantuntijoita huomioimaan kaikki näkökulmat omassa kehittämisessään. Tässä tapaamisessa saimme ideoitua paljon uusia toimenpiteitä. Ensimmäisenä näistä syksylle kaavailtu kansainvälinen World Cafe, johon meillä on tarkoitus kutsua mukaan myös rekrytointiosaamisesta kiinnostuneita suomalaisia yrittäjiä.
Kolmannen partneritapaamisemme yhteydessä myös rekrytointi- ja valintaprosessien työryhmätoiminta kehittyi harppauksella eteenpäin. Kaikkien partnerihankkeiden henkilöstö on nyt vakiintunut, mikä tuo rentoutta tapaamisiin. Puolitoista vuotta yhteistä taivalta on takana ja yhteinen näkemys selkeästi vahvistuu. Vaikka jokainen maa tekee omaa kokonaisuuttaan, niin paljon voidaan myös jakaa. Voimme todeta, että työkokous oli onnistunut ja kokoukselle asetetut tavoitteet saavutettiin.
Sekä mukana olleet opiskelijat että hanketoimijamme saivat tapahtumajärjestelyistä positiivista palautetta. Kiitos Kati, Nelli ja Anna!
Kunnia Karelia-ammattikorkeakoulun innostuneille isännille – siinä vaiheessa, kun Saksan korkeakoulun vararehtori puhui opiskelijoidemme kanssa salibandyn ihmeellisestä maailmasta, kehui suomalaista ruokaa sekä kaupunkimme liikuntamahdollisuuksia, tunsimme onnistuneemme myös aluemarkkinoinnissa.
Lopuksi suunta kohti tulevaa
Tästä jatkamme kehittämistä yhteisten suunnitelmien mukaan. Ensi syksynä suuntana on Belgia, tällä kerralla World Cafe -painotuksella ja toivottavasti yrityskumppaneita mukanamme. Lähdetkö kanssamme matkalle marraskuussa?
Kirjoittajat: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen
