SMErec-tiimi jalkautui lokakuussa Joensuussa järjestetyille valtakunnallisille yrittäjäpäiville. Kartoitimme yrittäjien rekrytointitarpeita ja -osaamista kyselytutkimuksella. Kyselimme muutamia kysymyksiä yritysten rekrytointitilanteeseen, rekrytointien haasteisiin ja yrityksen imagoon liittyen. Saimme vastauksia yhteensä 73 kappaletta.
Vastauksista 68 kpl tuli hankkeen kohderyhmältä eli PK-yrityksiltä (1–250 työntekijää) ja 5 kpl suurilta yrityksiltä. Hankkeen tarkoituksen mukaisesti keskityimme tutkimaan ensisijaisesti PK-yrityksiä.
Rekrytointihalukkuus näyttää PK-yrityksissä olevan korkealla, sillä 56 % vastasi aikovansa rekrytoida seuraavan puolen vuoden sisällä. Tilanne painottui vielä erityisesti 1–9 työntekijän mikroyrityksiin (54 %) ja pieniin eli 10–49 työntekijän yrityksiin (64 %).
Rekrytoinnin haasteet
Suurimpina PK-yritysten rekrytointien haasteina pidettiin työvoiman saatavuutta (32 %) ja tavoitettavuutta (18 %). Rekrytointiosaamisen katsoi haasteeksi vain 3 %, kaikki mikroyrityksissä, joten yrityksen rekrytointiosaamisen ja rekrytointien haasteiden välillä ei vastaajien mielestä katsottu olevan selkeää yhteyttä.
Kun tarkastellaan PK-yritysten rekrytointihaasteita niiden yritysten osalta, jotka aikovat rekrytoida puolen vuoden sisällä, haasteiden välinen jakautuma muuttui jonkin verran. Työvoiman saatavuuden katsoi haasteeksi 29 % vastaajista ja työvoiman tavoittamisen 24 % vastaajista. Työvoiman saatavuus oli haaste useammalle pienelle yritykselle (36 %) kuin mikroyritykselle (27 %). Työvoiman tavoittaminen puolestaan oli hieman useammin haaste mikroyritykselle (27 %) kuin pienelle yritykselle (21 %).
Rekrytointien haasteiden määrä oli edellisen pohjalta melko samanlainen PK-yrityksen rekrytointiaikomuksista riippumatta. Johtopäätöksenä työvoiman saatavuuden ja tavoitettavuuden parantaminen ovat PK-yritysten kannalta ensisijaiset kehittämisalueet. Huolimatta siitä, etteivät yritykset kokeneet rekrytointiosaamista haasteeksi, rekrytointiosaamisen kehittäminen on varmasti yksi tapa parantaa työvoiman tavoitettavuutta.
Työnantajamielikuva
Työnantajakuvan osalta eniten erottumistavoiksi katsottiin yritysimago ja maine (34 %). Vastaus painottui pieniin (50 %) ja keskikokoisiin yrityksiin (40 %), mikroyrityksistä isolla osalla ei ollut selvää kuvaa miten yritys erottuu muista työnantajista. Mikroyritysten yleisin tunnistettu erottumistapa olikin Työyhteisö ja -ympäristö, hyvä fiilis 18 % osuudella. Vähiten erottumista katsottiin kohdistuvan palkkaan (7 %), etuihin (6 %), koulutusmahdollisuuksiin (4 %), urapolkuun (2 %) sekä työhön ja perheeseen (0 %).
Yrityksen työnantajaimagon osalta saman alan sisällä yksikään yritys ei katsonut mainettaan huonoksi. Tämä tarkoittaa, että 34 % yrityksistä katsoi maineensa hyväksi ja vastaus painottui pieniin yrityksiin (55 %) sekä mikroyrityksiin (27 %). Keskisuurista yrityksistä 40 % katsoi maineensa erinomaiseksi ja pienistä yrityksistä 27 %. Mikroyrityksistä iso osa ei osannut vertailla mainettaan muihin.
Somen merkitys rekrytoinnissa
Tapasimme useita mikro- ja pk-yrittäjiä, jotka eivät juuri käytä sosiaalista mediaa ja uusia rekrytointikanavia. On siis toimialoja, joilla ei toistaiseksi tarvita niin työnhakija kuin työantajapuoleltakaan satsauksia sähköisiin palveluihin. Samaan aikaan työnantajayritykset kertovat osaajapulastaan ja ettei juuri heidän yritykseensä löydy potentiaalisia työnhakijoita.
Toisilla yrityksillä on satsauksia työnantajamielikuvan edistämiseen sosiaalisessa mediassa, mutta heidän työtehtäviensä tekijät eivät välttämättä koe some-kanavia ominaisimmiksi käyttää, vaan selvittävät mahdolliset avoimet työpaikat perinteisin menetelmin.
Kuten tuloksista käy selvästi ilmi, PK-yritysten suurimmat haasteet ovat työvoiman saatavuus ja tavoitettavuus. Niiden suhteen olisi varmasti paljonkin tehtävissä myös viestinnän menetelmiä tehostamalla ja modernisoimalla. PK-yritysten some-näkyvyys on edullinen tapa toteuttaa notkeaa viestintää. Se ei kuitenkaan toteudu hetkessä, joten PK-yritysten olisi hyvä aloittaa suunnitelmallinen some-näkyvyys jo hyvissä ajoin ennen rekrytointitarpeiden realisoitumista akuutisti.
Meillä on menossa työelämämurros, kun työmarkkinoilta väistyvät ns. suuret sukupolvet ja jo työmarkkinoilla oleva työvoima tulisi poluttaa näihin vapautuviin tehtäviin. Mahdollisuuksia kohtaamisille on paljon, mutta kullakin toimialalla, toiminta-alueella sekä työpaikassa tulee tehdä omat päätökset siitä, kuinka tehtävistä töistä kerrotaan niin, että se kuuluisa hyvä tyyppi löytyy niitä tekemään.
Lue lisää SMErecin vierailusta yrittäjäpäivillä linkki julkaisuun
Vuonna 2018 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Turussa. SMErec-hankkeen toteuttajat Karelia-amk, JOSEK Oy ja Turku AMK toimivat sekä Joensuun että Turun seudulla, joten ensi vuonna kyselyä yritysten rekrytointitarpeista toteutetaan Aurajoen varrella.
SMErec-tiimi:
Tanja Hallenberg, Mervi Leminen, Antti Meriö, Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen
Kuva 1. Tervehtimässä tapahtuman emäntää, Pohjois-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Merja Blombergia.
Kuva 2. Haastattelutiimi työssään.
