Karelian-ammattikorkeakoulun uraohjaushankkeiden (SMErec, Korkeakoulustartti ja Opinnoista työuralle) toimesta syksyn 2019 aikana toteutettava kolmen seminaarin sarja starttasi aiheella Rekrytoinnin digitaaliset työvälineet. Puheenvuorojen kautta saimme kuulla erilaisia tulokulmia rekrytointiin ja millaisia digitaalisia rekrytoinnin välineitä yrityksillä on käytössään. Karelia-ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajia ja tutoropettajia oli runsaslukuisesti paikalla kuulemassa aiheesta.
SMErec-hankkeessa tehdyn kehittämistyön tuloksena syntynyttä Virtual CV- järjestelmää ja sen tuomia mahdollisuuksia valotti Antti Meriö Turun ammattikorkeakoulusta. Virtual CV-järjestelmä työnhakuun ja työntekijöiden löytämiseen herätti paljon kiinnostusta kuulijoissa. Ensimmäisenä järjestelmää pääsevät käyttämään Turku amk:n ja Karelian opiskelijat. Meriön mukaan järjestelmästä on pyritty tekemään yksinkertainen ja helppokäyttöinen, jotta käyttökynnys olisi mahdollisimman matala. Järjestelmä mahdollistaa mm. henkilökohtaisen esittelyvideon, erilaisten taidonnäytteiden sekä työ- ja harrastusprojektien linkittämisen, jotka voivat edesauttaa työpaikan löytymisessä. Yritykset voivat hakea työntekijöitä järjestelmään tallennetuista CV-profiileista.
Rekrytointiaihetta työelämän näkökulmasta käsitteli henkilöstökonsultti Johanna Karjunen johtavasta henkilöstöpalvelualan yrityksestä Baronasta. Yrityksen tunnetuimmat toiminnot ovat henkilövuokraus ja henkilöstön rekrytointi. Karjusen mukaan on selkeästi nähtävissä, että teknologian myötä työn vaatimukset muuttuvat ja teollisuudessa robotit jo osittain korvaavatkin ihmisiä. Teknologian kehittyessä myös työn ja yksityiselämän rajat hämärtyvät. Yhä useampi haluaa rakentaa työelämästään itsensä näköistä.
Johanna Karjunen kertoi Baronan käyttämistä sähköisistä työkaluista, joita ovat mm. rekrytointijärjestelmä, videohaastattelutyökalu, tulkkauksen apuna käytettävä sovellus, työsopimusjärjestelmä, puhelin- ja skype-haastattelu. Karjunen totesi, että sähköisten työkalujen lisääntymisen myötä heillä perinteinen papereiden pyöritys on hyvin vähäistä. Lisäksi Johanna Karjunen antoi muutaman vinkin kuulijoille, mitä kannattaa huomioida, kun lähdetään tekemään työn hakuun suunnattuja videoklippejä itsestä ja omasta osaamisesta.
Kävimme seminaariin osallistujien kanssa keskustelua korkeakoulutettujen henkilöiden työllistymisestä henkilöstöpalveluyrityksen kautta. Johanna Karjusen mukaan tällä hetkellä teknologia ja IT-alalle työllistyy hyvin, mutta myös ravintola-ala työllistää. Totesimme yksimielisesti, että opintoihin kuuluvat harjoittelujaksot ovat hyviä mahdollisuuksia työllistyä opintojen jälkeen. Opintojen ohjaajan näkökulmasta kuulimme kommentin, että harjoittelujakso voi joillakin aloilla olla myös ongelmallinen. Vaarana on, että hyvin työllistävillä aloilla harjoittelusta saatetaan livahtaa työelämään opintojen kustannuksella ja opiskelu jää kesken.
Toisena työelämän edustajana kuulimme Valamis Oy:n HR & Recruitment Specialist Iita Hirvosta. Yrityksen suurin henkilöstöryhmä on ohjelmistokehittäjät, joille on Hirvosen mukaan jatkuva tarve. Kuitenkin tulevaisuuden osaamistarpeita on haastava ennakoida, koska uutta teknologiaa syntyy koko ajan. Iita Hirvosen nosti esiin inbound-rekrytoinnin, jossa pyritään jakamaan merkityksellistä sisältöä yrityksestä niin, että saadaan mahdollisimman moni potentiaalinen henkilö hakemaan töihin. Se on tärkeää koska sopivien henkilöiden rekrytointi voi olla joskus hyvinkin haasteellista. Myös työnantajamielikuvalla on iso merkitys tänä päivänä. Valamis käyttää rekrytointi-ilmoittelussaan sosiaalista mediaa, verkostoja, eri nettisivuja. Lisäksi harjoittelujaksot ja opiskelijayhteistyö ovat paljon käytettyjä rekrytointiväyliä. Valamis Oy:llä on digitaalisina työkaluina käytössä rekrytointijärjestelmä, HR-järjestelmä & sähköinen allekirjoitusjärjestelmä, sosiaalinen media, etähaastattelut ja sähköinen perehdytys. Lisäksi kokeiluun on tulossa videohaastattelut. Hirvonen totesi, että heidän yrityksessään rekrytointiprosessi ei pääty työsopimuksen tekoon, vaan jatkuu sen jälkeen mm. perehdytyksellä. Valamis pitää merkityksellisenä hyvää työnhakijakokemusta, ja siihen he rekrytoinneissa pyrkivät.
Kuulemamme perusteella uskallan sanoa, että monet yritykset ovat jo siirtyneet digitaalisten välineiden, videoiden ja somen maailmaan rekrytointiprosesseissaan. Teknologiat kehittyvät huimaa vauhtia ja jo nyt on tarjolla niin työn hakijalle kuin rekrytoijalle monenlaisia mahdollisuuksia. Voimme jäädä mielenkiinnolla seuraamaan millaisia ratkaisuja tulevaisuus tuo tullessaan.
Seminaarisarja jatkuu vielä syksyn aikana tulevaisuuden ja muuttuvan työelämän teemoilla. Kannattaa tulla kuuntelemaan asiantuntijoita ja käymään keskustelua. Seuraavat seminaarit ovat: 8.11. Työelämä ja nuoret tulevaisuudessa ja 3.12. Ohjaus muuttuvassa työelämässä.
Ulla Kallio, projektikoordinaattori Karelia-ammattikorkeakoulu/SMErec-hanke
