Viime ystävänpäivänä juhlittiin uudenlaisen Euroopan sosiaalirahastosta rahoitetun rekrytointiosaamiseen liittyvän kansainvälisen yhteistyön alkua Joensuussa. Mutta miten kaikki oikeastaan alkoikaan?
Huhtikuussa 2016 me Karelia-ammattikorkeakoulussa vastaanotimme sähköpostia HoGent- kumppanikorkeakoulustamme Belgiasta. Meiltä tiedusteltiin henkilöstön rekrytointiin liittyvällä hankeaihiolla, olemmeko kiinnostuneita EU:n ensimmäisestä koordinoidusta Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kansainvälisestä hankeyhteistyöhausta. Karelia oli siihen mennessä puolitoista vuotta toteuttanut opiskelijoiden työelämätaitojen ja -kontaktien kehittämiseksi ESR-hanketta ”Work Smart – Älykkäästi töihin” yhdessä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Hankkeen toteutuksessa oli ilmennyt tarpeita, joihin ei kyseisellä suunnitelmalla pystytty vastaamaan. Ideoimme siis nopealla aikataululla Karelian ja alueen yritysten näkökulmista kehittämiskohteet, jotka soveltuvat hakukuulutukseen ja ilmoitimme Belgiaan olevamme kiinnostuneet yhteistyöstä.
Juhannuksen alla esittelimme belgialaisten luonnosta hankeideasta Etelä-Savon ELY-keskuksen rahoitusasiantuntijalle kompaten sitä Karelian kokemuksilla Work Smart -menetelmästä ja alueellamme havaituista tarpeista. Kannustavien sanojen saattamana jatkoimme valmistelua belgialaisten kanssa. Pian selvisi, että viesti Belgiasta oli tavoittanut myös muita ammattikorkeakouluja Suomessa. Keskellä kuuminta kesälomakuukautta tehdyn selvitystyön tuloksena kävi ilmi, että Turun ammattikorkeakoulu ja pääkaupunkiseudulta Laurea-ammattikorkeakoulu olivat myöskin tarttumassa yhteistyötarjoukseen!
Laurea oli kiinnostunut belgialaisten ehdottamasta yli 50-vuotiaiden työurien edistämistavoitteesta ja pohti opiskelijoiden digiosaamisen siirtoa työelämän konkareille. Turun ammattikorkeakoululla ilmeni selkeä halu luoda virtuaalinen CV tukemaan valmistuvien opiskelijoiden työnhakua. Kareliassa puolestaan haluttiin lisätä yritysten osaamista rekrytointien onnistumiseksi henkilöstöjohtamisen koulutuksella ja edistää opiskelijoiden työnhakutaitoja virtuaaliteknologian keinoin.
Oli tullut aika käydä Ghentissä belgialaisten juttusilla ja Suomen konsortio valtuutti Karelian koordinaattorikseen. Elokuisen päivävierailun tuomisina oli haastavia uutisia; belgialaiset kokivat, että suomalaisten suunnitelman tulisi noudattaa heidän tutkimuslähtöistä hankesuunnitelmaansa pilkulleen. Belgiassa oli kovin vaikea ymmärtää suomalaisten ammattikorkeakoulujen tapaa vastata alueidensa kehittämistarpeisiin käytännönläheisesti ja ennen kaikkea opiskelijoiden ollessa yritysten ohella toimenpiteidemme kohderyhmänä. Haastavuuskerrointa kasvatti tieto siitä, että belgialaiset olivat ottaneet yhteistyöhön mukaan kumppaneita myös Saksasta ja Alankomaista.
Kuvassa: Gent University Colleguesta Gerd Jacob, Sarah Vermeersch, Bart Van Theemsche ja Eveline Schollaert keskustelemassa Skype-yhteyden kautta tutkimusasiamies Maria Saastamoisen kanssa, kun Marja-Liisa Ruotsalainen vieraili 26.8.2016 Belgian Gent:ssä.
Alkusyksyn aikana pidimme tiheästi Skype-palavereita niin Suomen konsortion kesken kuin Karelian ja HoGentin välillä, hankesuunnitelmaluonnoksia sinkoili sähköposteissa, kumppaneiden välinen ymmärrys kasvoi ja rahoitushaun deadline ja lokakuu lähestyivät. Laurea jättäytyi aikataulukiireiden vuoksi valmistelusta. Rakennerahastohankkeista kertyneellä kokemuksella päättelimme, ettei kahden ammattikorkeakoulun liittouma ole riittävä ja tuli aika kilauttaa kaverille. Joensuun seudulla on jo vuosien ajan yhdistetty voimavaroja aluekehittämiseen. Maakunnassa on ymmärretty, että koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän, poliittisten päättäjien ja kehittämisorganisaatioiden yhteisellä tahdolla saadaan aikaan enemmän kuin erillään puurtamalla. Näin ollen oli luontevaa kysyä Work Smart -hanketta osarahoittaneen Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy:n halua liittyä hankkeen toteuttajaksi. JOSEK vastasi kyllä tuoden mukanaan myös itse havaitsemansa tarpeet hankesuunnitteluun. Pohjois-Karjalassa on ajankohtaista luoda mikroyritysten rekrytointiprosesseja ohjaava digitaalinen työkalu.
Rahoitushaun ohjeissa edellytettiin organisaatioilta rekisteröitymistä jäsenvaltioiden yhteiseen järjestelmään, jossa rahoittajaviranomaisten tuli hyväksyä kukin hakijaorganisaatio, ja jossa organisaatioiden tuli tehdä sopimus kansainvälisestä yhteistyöstä. Vielä viikko ennen haun päättymistä järjestelmä ei ollut valmis, haun jäsenvaltioiden välistä koordinaatiota ei ollut havaittavissa, eikä tietoa yhteistyösopimuksen muodosta tai laajuudesta ollut. Yllättäen myös jäsenvaltioiden aikataulut ja vaatimukset hakemuksille poikkesivat toisistaan ja turvauduimme useasti kysymään ohjeita rahoittajaviranomaisilta. Lopulta määräaikaan mennessä valmistui Karelia- ja Turun ammattikorkeakoulujen ja JOSEK Oy:n yhteinen rahoitushakemus toimintalinjaan 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen, erityistavoitteeseen 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen. Belgialaisten kanssa oli laadittu Letter of Intent -asiakirja kuvaamaan kansainvälistä yhteistyötä ja se liitettiin rahoitushakemukseen.
Rahoittajaviranomaisen hakemukseen pyytämien tarkennusten tekemisen jälkeen alkoi jännittäminen. Belgialaisten ja muiden kansainvälisten kumppanien kanssa oli meneillään sopimusneuvottelut, mutta ilmeni, ettei varmuutta minkään maan osahankkeen läpimenosta ollut. Jokaisen osahankkeen rahoittajaa varten tarvittaisiin yhteistyön vahvistava Transnational Co-operation Agreement (TCA). Tiedossamme oli ajankohta, jolloin rahoitushakemustamme käsiteltäisiin maakunnan yhteistyöryhmässä, joten asialistaa odoteltiin kuumeisesti – mikäli ”SMErec – New generation recruitment skills for SMEs and workforce” mainittaisiin, olisi se merkki myönteisestä etenemisestä.
Myönteinen merkki saatiin, mutta TCA puuttui edelleen. Rahoittaja ei voinut tehdä lopullista myönteistä päätöstä ilman sitä. Alkoi siis aktiivinen tiedustelu Belgian suuntaan, että milloin allekirjoitukset olisivat kaikilta osapuolilta samassa dokumentissa. Joulunalusviikolla tämä kovan onnen asiakirja sitten saatiin vihdoin rahoittajalle, mutta se oli jo liian myöhäistä – EURA:n viranomaispuoli oli mennyt kiinni vuoden vaihteen toimintojen takia ja päätöskäsittely venyi tammikuulle 2017. Vuosi vaihtui. Belgiasta tihkui tietoa, ettei sielläkään oltu vielä tehty päätöstä.
Mutta sitten alkoivat iloiset maanantait – mukavia uutisia saatiin aina maanantaisin! Ensin tuli tieto, että Suomen konsortion SMErec on saanut myönteisen päätöksen! Muutamia viikkoja myöhemmin saatiin viesti Belgiasta ”Towards an innovative, pragmatic and sciense-based selection methodology for SMEs” rahoitushakemuksen myönteisestä päätöksestä. Ystävänpäivänä 2017 koitti vihdoin se onnellinen hetki, jolloin Suomen konsortio kokoontui ensimmäisen kerran yhteiseen suunnittelupäivään ja viralliseen aloituskokoukseen yhdessä rahoittajaviranomaisen kanssa. Huhtikuussa pääsiäisen jälkeen, tasan vuosi hankevalmistelun käynnistymisestä, koittaa ensimmäinen ”Improving Selection Skills for SMEs and Workforce” kansainvälisen yhteistyön tapaaminen Belgiassa. Sen jälkeen onkin hyvä Eurooppa-päivänä toukokuussa kutsua koolle SMErec-hankkeen ohjausryhmä, jonka asiantuntemuksella hyvästä hankesuunnitelmasta saadaan loistava toteutus.
Olkaahan kuulolla ja seuratkaa SMErec-hanketta aina vuoden 2019 loppuun asti!
Marja-Liisa Ruotsalainen ja Maria Saastamoinen
