Avainsana-arkisto: tutustumiskäynti

Vuoroin vieraissa – kohteena Turun valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SMErec-hanke toimii Suomessa kahdella maantieteellisellä alueella: Joensuussa ja Turussa. Vuosi sitten jalkauduimme Joensuuhun valtakunnallisille yrittäjäpäiville kuulemaan yritysten kokemuksia ja ajatuksia rekrytoinnista. Tänä vuonna valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestettiin Turussa ja näin pääsimme vastavuoroisesti tapaamaan yrittäjiä ja tekemään haastatteluja myös Turun alueella. Lähdimme matkaan edellisvuotisen kysymyspatteriston kanssa tavoitteena kartoittaa yritysten rekrytointitarpeita ja -osaamista.

Vuoden 2018 yrittäjäpäivien tapahtuma alkoi perjantaina Turun messukeskuksessa virallisten kokousten ja retkien merkeissä. Yrittäjäpäivien henkeen kuuluen Varsinais-Suomen yrittäjät olivat laatineet vieraille ensimmäiselle päivälle retkiä paikalliskohteisiin.

Tiimimme suuntasi päivän aluksi Meyerin telakkakierrokselle kuulemaan Länsi-Suomen meriteollisuuden historiaa ja tämän päivän kuulumisia. Kuten pitkään toimineella teollisuuden alalla yleensä, myös laivateollisuudella on ollut nousunsa ja laskunsa. Tämän päivän laivanrakennus on muuttunut aiemmasta paljon; nyt laivat kootaan blokeissa eli osakokonaisuuksista rakentuu koko laiva keulasta perään. Esimerkiksi hytit tuodaan valmiiksi sisustettuina kokoonpanopaikalle, joten jo suunnittelulta ja sitä myöten myös valmiilta aluksilta vaaditaan huomattavasti aiempaa tehokkaampaa ympäristövastuullisuutta.

Meyerin telakalla mittasuhteet ovat valtavat

Julkisivun parvekkeet valmistuvat blokeissa. Telakan laajuuden vuoksi meidät kierrätettiin alueella bussilla.

Meyer tuottaa nykyisin risteilyaluksia kuin liukuhihnalla. Tämäkin purjehtii pian uusille merille.

Tämän vuoden yrittäjäpäiville oli pyritty kokoamaan entistä laajempi ohjelmatarjonta. Perjantain oheisseminaarissa vierailukeskus Joessa oli mahdollisuus tutustua maakunnan osaamiseen. Puheenvuoroja pitivät lisäksi mm. Petteri Orpo, Jukka Jalonen, Petri Rajaniemi, Jan Meyer ja Hanna-Maria Seppälä.

Kuulumisia kentältä

Yrittäjäpäivillä 2018 tavoitteenamme oli tavata yrittäjiä ja samalla kartoittaa tämänhetkistä rekrytointifiilistä kysymyspatteristomme avulla. Kohtaamamme yrittäjät edustivat varsin kattavasti eri toimialoja ja sijoittuivat ympäri Suomea. Monet yrittäjät kertoivat olleensa edellisvuonna Joensuussa, mikä antoi kuvan aktiivisista toimijoista.

SMErec-tiimi kirjautuu kohteeseen Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

Mikä yrittäjiä puhutti tällä kertaa?

Useat tapaamamme yritysedustajat edustivat mikro- tai pk-yrityksiä. Näiden lisäksi kohtasimme paljon yksinyrittäjiä, joille tämä yrittämisen muoto on ollut selkeä valinta ja elämäntapa – esimiestehtävät ja vastuut eivät heitä houkuttele. Toki vastaajina olleet yksinyrittäjät olivat joutuneet huomaamaan, että sairastumisten sekä myynnin ja markkinoinnin viemän ajan vuoksi työntekijästä olisi ollut tukea. Myös alalle kuin alalle rantautuneet kilpailutukset tuntuivat haastavan kymmeniä vuosia samojen tuttujen asiakkaiden kanssa toimineita yrittäjiä, mutta julkisten hankintojen kilpailutusrajat koettiin oikeudenmukaisiksi.

Haastattelun pyörteissä

Rekrytointiin liittyvät riskit ja viime aikoina esillä ollut hallituksen valmistelema irtisanomislakiluonnos herättivät runsasta keskustelua. Virherekrytoinnit koettiin yrityksille varsin kohtalokkaina ja edellisvuoteen verrattuna kuulimme vastauksissa enemmän epävarmuutta ja huolta virherekrytoinneista. Edes vuoden alusta voimaan tullut koeajan lisääntyminen neljästä kuuteen kuukauteen ei vakuuttanut mikroyrittäjiä siitä, että se varmistaa rekrytoinnissa pitkällä tähtäimellä parhaan henkilön valinnan. Elämänkokemus on osoittanut, että henkilökemioihin voi tulla erimielisyyksiä. Virherekrytoinnin kustannukset voivat olla pk-yritykselle kohtalokkaat. Eräs vastaaja muisteli kuulleensa, että jos työsuhde puretaan koeajalla, rekrytointiprosessin summaksi tulee arvion mukaan peräti 50 000 €. Se sisältää niin itse rekrytointiin liittyvät kulut kuin yrityksen kohdentamat resurssit uuden työntekijän perehdytykseen, ennen kuin henkilö ns. alkaa tuottaa oman palkkansa.

Kohtaamamme kuljetusalan yrittäjä harmitteli luotettavan työvoiman saannin haasteita. Hän oli työllistänyt lukuisia työttöminä olleita työntekijöitä, jotka eivät olleet sitoutuneet työhön. Useammalla kuljetusalaa edustavalla yrittäjällä on tuntuma, ”ettei työn sankareita enää ole”. Keskusteluissa asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden hakeutumisesta muualle töihin palattiin jälleen kustannuksien kasautumiseen yritykselle, kun niitä kertyy tavallaan kolmesta päällekkäisyydestä: poistuvan henkilön työtehtävät on jaettava jäljelle jääville, uutta sopivaa tekijää etsitään eri hakukanavien kautta ja sopivan löytyessä perehdyttäminen vie jo osaavien työpanoksesta siivun, jolloin kokonaisuuden kannalta käydään pitkän aikaa vajaateholla.

Aukioloaikamuutos heijastuu myös pienempiin myymälöihin

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tuntui muuttaneen myös mm. markettien yhteydessä olevien apteekkien aukioloaikatarvetta. Yrittäjien mukaan asiakkaat toivoivat, että myös pienemmät myymälät olisivat avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin yhtä aikaa isojen kanssa. Kohtaamamme yrittäjät kertoivat tarvitsevansa henkilöstöä tämän vuoksi myös uusina aukioloaikoina. Aukioloaikojen lisäksi kiinteistövälitysalan yritys harmitteli työlainsäädännön vaikutuksia omalla alallaan, jossa töitä ei perinteisesti tehdä kahdeksasta neljään.

Sesonkityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa

Tänäkin vuonna tapasimme useita yrittäjiä (mm. matkailu-, puutarha-, ravintola- ja tapahtumajärjestäjä), jotka kertoivat toimintansa kausiluonteen vuoksi rekrytoivansa erityisesti sesonki- tai vuokratyövoimaa. Puutarha-alan kuluttaja-asiakkaiden kanssa toimiva yrittäjä harmitteli lisäksi, ettei heidän alalleen kouluteta varsinaisesti missään oppilaitoksessa.

Meyer ja Uusikaupunki vetävät

Suurin osa yrittäjistä toteutti rekrytointia perinteisin menetelmin ja työvoiman saannissa tuntui olevan eroja toimialojen välillä. Erityisesti metalliteollisuuden yrittäjät kertoivat tilanteen kiristyneen Länsi-Suomen suurten toimijoiden haalittua myös Päijät-Hämeen osaajat suuryrityksiinsä. Moni kertoi rekrytoivansa uusia työntekijöitä suoraan koulun penkiltä tai harjoittelujen kautta.

Oppilaitosyhteistyössä oli tapahtunut muutoksia aiempaan verrattuna. Ammattiopetuksen reformiuudistus oli tuonut yrittäjille uuden kentän, jossa heiltä odotetaan entistä enemmän pedagogista osaamista.

Metallialan vastaajiemme mukaan reformiuudistuksen myötä 16-vuotiaat nuoret tulevat heille hyvin varhain opintojen alettua, vaikka heiltä puuttuu vielä paljon perusosaamistakin. Perehdytys turvalliseen laitteiden käyttöön vie aikaa, mikä vaikuttaa siihen, että tuotannon pyöriessä täysillä perehdytykseen ei voida irrottaa riittävästi väkeä, vaan opiskelijoita joudutaan odotuttamaan ilman tuottavia tehtäviä. Yrittäjien omien sanojen mukaan työtä ja tilauksia on lähes liikaa, mutta toisaalta ei ole työntekijöitä, jotka voisivat työskennellä itsenäisesti.

Myös monet muut alat rekrytoivat uusia työntekijöitä harjoittelujen kautta. Taloushallintoalan (tilitoimisto) yritys kertoi perehdyttäneensä kaksi työntekijäänsä harjoittelujen kautta tehtäviinsä. Tarve olisi kolmannellekin, mutta perehdytys on liian raskasta. Harjoittelun kautta työllistäminen koettiin kuitenkin riskittömämmäksi, sillä tulevaan työntekijään ehtii tutustua ennakkoon.

Työnantajamielikuva ja edut

Osa haastatelluista yrittäjistä oli toisen tai kolmannen polven yrittäjiä. Rekrytointinäkökulmasta he näkivät perheyrittäjyyden työnantajamielikuvan kannalta positiivisena. Yrittäjät korostivat esimiestyön ohella työnantajavelvoitteiden noudattamista ja joustavien työaikojen sallimista sekä olivat vahvasti tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia. Keskusteluissa kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytetään tavoitteellisesti työnantajamielikuvan tai peräti koko toimialan esittämiseksi positiivisessa valossa. Toimialakohtaisesti oli myös vielä perinteisemmässä viestinnässä pidättäytyviä pk-yrityksiä, jotka luottivat yrityksen nettisivujen ja asiakkaille suunnattujen sähköpostitse jaettavien uutiskirjeiden voimaan.

Ei pelkkiä huolia ja harmeja

Myös kasvua tuntui olevan ilmassa. Tapaamistamme yrittäjistä useat kertoivat tulevansa rekrytoimaan tulevan vuoden sisällä. Myös myllerryksen keskellä olevan sotealan yrittäjät olivat rekrytoimassa ja eräällä näistä oli suunnitelmissa uuden hoitokodin perustaminen. Henkilöstö nykyisessä tuntui erittäin hyvältä ja pohdintaa käytiinkin, miten uuteen hoitokotiin saataisiin hyvä henkilökunta ja samanlainen henki. Yrittäjät kokivat omaavansa hyvät verkostot, joiden kautta myös mikroyrityksillä ja yksinyrittäjillä on toimintansa kannalta merkittävät kumppanit asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen niin tuotteiden kuin palveluiden kannalta.

Terveisiä myös työnhakijoille

Vielä saatiin tapaamisten yhteydessä vinkkejä myös korkeakoulujemme opiskelijoille ja tuleville työnhakijoille. Yritysten edustajat pienistä isoihin firmoihin toivovat työnhakijalta erityisesti yrittäjäasennetta, verkostoja sekä suoraa yhteydenottoa – se osoittaa hakijan olevan kiinnostunut yrityksestä. Osaajista on pulaa, joten uusi työvoima on erittäin tervetullutta.

Kirjoittajat: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

SMErec-porukka koolla Turussa helmikuussa 2018

SMErec-hankkeen toinen vuosi on lähtenyt liikkeelle. Kokoonnuimme helmikuun lopussa ohjausryhmän merkeissä Turkuun tavoitteenamme tutustua alueen teknologiateollisuuden kehitysnäkymiin. Joensuusta matkalle lähtivät SMErec-hankeväki (Marja-Liisa, Tanja & Arja-Irene / Karelia-amk ja Mervi / Josek Oy) sekä ohjausryhmän jäsenet Jukka Tulonen, Juha Saastamoinen ja Robert Kuhlmann.

Rekrytoinnit puheenaiheena Teknologiateollisuus ry:n kanssa

Ohjausryhmän palaverin yhteydessä meille järjestyi tapaaminen Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Teppo Virran sekä oppilaitosyhteistyöstä vastaavan Eija Laineen kanssa.

Virran mukaan osaajien saatavuuden problematiikka haastaa Varsinais-Suomea, mutta samat haasteet koskevat koko Suomea. Virta kertoi, että alan rekrytointien määriin vaikuttavat uusien työpaikkojen lisäksi myös eläköityminen ja työpaikkojen vaihtajat. Henkilöstömäärä lisääntyy vuosittain noin 10 000 hengellä, kun toisaalta rekrytoinnit ovat 30 000-40 000 henkilön luokkaa.

Virta näki suurena ongelmana sen, että matemaattis-luonnontieteelliset alat eivät vedä opiskelijoita ja näin ei saada osaajia yrityksiin töihin. Teknologiateollisuus ry pyrkii panostamaan alan houkuttelevuuteen tekemällä yhteistyötä peruskoulujen kanssa lisäten oppimismahdollisuuksia mm. ilmiölähtöisten projektien kautta. Tutustu kouluyhteistyöhön tarkemmin: https://www.mytech.fi/mytechohjelma

Vertaiskertojia kouluille

Tapaamisessa kuulimme myös hyväksi havaitusta teknologia-agentti -toiminnasta Turussa. Teknologia-alojen opiskelijat ja vastavalmistuneet jalkautuvat lukioihin ja muihin oppilaitoksiin kertomaan omista kokemuksistaan. Nuorelta nuorelle viesti kulkee tehokkaasti. ”Agentti”-toiminnalla on mahdollista hälventää ennakkoluuloja ja tehdä teknologia-alaa tutuksi. Opiskelupaikan valitseminen voi olla joskus hyvin pienestä kiinni.

Myös Turun AMK:ssa on hyödynnetty ”agentti”-mallia, kun on pyritty tukemaan toiselta asteelta AMK:hon siirtyvien opiskelijoiden opintopolkua.

Työnantajamielikuvan merkitys

Teknologiateollisuus ry korostaa omille yrityksilleen työnantajamielikuvan merkitystä. Alan kaikki yritykset ovat osa kansainvälistä ketjua ja ne tarjoavat tekniikkaan perustuvien työtehtävien lisäksi monialaisesti muitakin töitä, esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa. Myös pienempien yritysten tulisi kiinnittää huomiota omaan näkyvyyteensä mm. sosiaalisessa mediassa. Hyvinä esimerkkeinä nousivat esiin Valmetin uratarinat ja Ponssen Youtube-videot.

SMErec-hankkeessa Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijana toimiva lehtori Sini Jokiniemi näki, että somesta löytyvien uratarinoiden sisältämän työn vetovoimaa voisi lisätä kertomalla itse työstä, esimerkiksi kuvaamalla ns. ammattilaisen työpäivä.

 Potkurissa tutustumassa alkavien yritysten palveluihin

Kävimme Turussa tutustumassa myös uusyrityskeskus Potkurin toimintaan. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti palvelualalle ja myös maahanmuuttajien perustamia yrityksiä on ollut aiempaa enemmän, kertoi yritysneuvoja Johanna Ojaranta. Ensimmäisen työntekijän palkkauksen kysymyksissä uusyrityskeskuksen yritysneuvojat ovat ohjanneet asiakkaansa TE-toimiston palveluihin.

Benchmarkkaus Joensuun ja Turun yritysneuvojen kesken oli runsasta ja näkemyksiä vaihdettiin palveluiden tarjonnan tavoista näillä kahdella talousalueella.

Business to business -myynnin oppia

Vierailun päätteeksi kävimme vielä tutustumassa Turun ammattikorkeakoulussa Sales Lab:n Business to business -myynnin opetushetkeen. Opiskelijat olivat valmistautumassa kevään koitokseen, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua Best Seller Competition -kilpailuun.

Myyntikeskusteluissa, kuten rekrytoinnissakin, liikkeelle lähdettiin tarpeen tunnistamisesta ja pyrittiin saamaan selville keskustelukumppanin tarpeet ja tarjoamaan parhaat ratkaisut.

Kirjoittajat: Tanja Rimpilä, Marja-Liisa Ruotsalainen & Tanja Hallenberg