Avainsana-arkisto: Työelämä

Vuoroin vieraissa – kohteena Turun valtakunnalliset yrittäjäpäivät

SMErec-hanke toimii Suomessa kahdella maantieteellisellä alueella: Joensuussa ja Turussa. Vuosi sitten jalkauduimme Joensuuhun valtakunnallisille yrittäjäpäiville kuulemaan yritysten kokemuksia ja ajatuksia rekrytoinnista. Tänä vuonna valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestettiin Turussa ja näin pääsimme vastavuoroisesti tapaamaan yrittäjiä ja tekemään haastatteluja myös Turun alueella. Lähdimme matkaan edellisvuotisen kysymyspatteriston kanssa tavoitteena kartoittaa yritysten rekrytointitarpeita ja -osaamista.

Vuoden 2018 yrittäjäpäivien tapahtuma alkoi perjantaina Turun messukeskuksessa virallisten kokousten ja retkien merkeissä. Yrittäjäpäivien henkeen kuuluen Varsinais-Suomen yrittäjät olivat laatineet vieraille ensimmäiselle päivälle retkiä paikalliskohteisiin.

Tiimimme suuntasi päivän aluksi Meyerin telakkakierrokselle kuulemaan Länsi-Suomen meriteollisuuden historiaa ja tämän päivän kuulumisia. Kuten pitkään toimineella teollisuuden alalla yleensä, myös laivateollisuudella on ollut nousunsa ja laskunsa. Tämän päivän laivanrakennus on muuttunut aiemmasta paljon; nyt laivat kootaan blokeissa eli osakokonaisuuksista rakentuu koko laiva keulasta perään. Esimerkiksi hytit tuodaan valmiiksi sisustettuina kokoonpanopaikalle, joten jo suunnittelulta ja sitä myöten myös valmiilta aluksilta vaaditaan huomattavasti aiempaa tehokkaampaa ympäristövastuullisuutta.

Meyerin telakalla mittasuhteet ovat valtavat

Julkisivun parvekkeet valmistuvat blokeissa. Telakan laajuuden vuoksi meidät kierrätettiin alueella bussilla.

Meyer tuottaa nykyisin risteilyaluksia kuin liukuhihnalla. Tämäkin purjehtii pian uusille merille.

Tämän vuoden yrittäjäpäiville oli pyritty kokoamaan entistä laajempi ohjelmatarjonta. Perjantain oheisseminaarissa vierailukeskus Joessa oli mahdollisuus tutustua maakunnan osaamiseen. Puheenvuoroja pitivät lisäksi mm. Petteri Orpo, Jukka Jalonen, Petri Rajaniemi, Jan Meyer ja Hanna-Maria Seppälä.

Kuulumisia kentältä

Yrittäjäpäivillä 2018 tavoitteenamme oli tavata yrittäjiä ja samalla kartoittaa tämänhetkistä rekrytointifiilistä kysymyspatteristomme avulla. Kohtaamamme yrittäjät edustivat varsin kattavasti eri toimialoja ja sijoittuivat ympäri Suomea. Monet yrittäjät kertoivat olleensa edellisvuonna Joensuussa, mikä antoi kuvan aktiivisista toimijoista.

SMErec-tiimi kirjautuu kohteeseen Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät

Mikä yrittäjiä puhutti tällä kertaa?

Useat tapaamamme yritysedustajat edustivat mikro- tai pk-yrityksiä. Näiden lisäksi kohtasimme paljon yksinyrittäjiä, joille tämä yrittämisen muoto on ollut selkeä valinta ja elämäntapa – esimiestehtävät ja vastuut eivät heitä houkuttele. Toki vastaajina olleet yksinyrittäjät olivat joutuneet huomaamaan, että sairastumisten sekä myynnin ja markkinoinnin viemän ajan vuoksi työntekijästä olisi ollut tukea. Myös alalle kuin alalle rantautuneet kilpailutukset tuntuivat haastavan kymmeniä vuosia samojen tuttujen asiakkaiden kanssa toimineita yrittäjiä, mutta julkisten hankintojen kilpailutusrajat koettiin oikeudenmukaisiksi.

Haastattelun pyörteissä

Rekrytointiin liittyvät riskit ja viime aikoina esillä ollut hallituksen valmistelema irtisanomislakiluonnos herättivät runsasta keskustelua. Virherekrytoinnit koettiin yrityksille varsin kohtalokkaina ja edellisvuoteen verrattuna kuulimme vastauksissa enemmän epävarmuutta ja huolta virherekrytoinneista. Edes vuoden alusta voimaan tullut koeajan lisääntyminen neljästä kuuteen kuukauteen ei vakuuttanut mikroyrittäjiä siitä, että se varmistaa rekrytoinnissa pitkällä tähtäimellä parhaan henkilön valinnan. Elämänkokemus on osoittanut, että henkilökemioihin voi tulla erimielisyyksiä. Virherekrytoinnin kustannukset voivat olla pk-yritykselle kohtalokkaat. Eräs vastaaja muisteli kuulleensa, että jos työsuhde puretaan koeajalla, rekrytointiprosessin summaksi tulee arvion mukaan peräti 50 000 €. Se sisältää niin itse rekrytointiin liittyvät kulut kuin yrityksen kohdentamat resurssit uuden työntekijän perehdytykseen, ennen kuin henkilö ns. alkaa tuottaa oman palkkansa.

Kohtaamamme kuljetusalan yrittäjä harmitteli luotettavan työvoiman saannin haasteita. Hän oli työllistänyt lukuisia työttöminä olleita työntekijöitä, jotka eivät olleet sitoutuneet työhön. Useammalla kuljetusalaa edustavalla yrittäjällä on tuntuma, ”ettei työn sankareita enää ole”. Keskusteluissa asiantuntijatyötä tekevien työntekijöiden hakeutumisesta muualle töihin palattiin jälleen kustannuksien kasautumiseen yritykselle, kun niitä kertyy tavallaan kolmesta päällekkäisyydestä: poistuvan henkilön työtehtävät on jaettava jäljelle jääville, uutta sopivaa tekijää etsitään eri hakukanavien kautta ja sopivan löytyessä perehdyttäminen vie jo osaavien työpanoksesta siivun, jolloin kokonaisuuden kannalta käydään pitkän aikaa vajaateholla.

Aukioloaikamuutos heijastuu myös pienempiin myymälöihin

Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen tuntui muuttaneen myös mm. markettien yhteydessä olevien apteekkien aukioloaikatarvetta. Yrittäjien mukaan asiakkaat toivoivat, että myös pienemmät myymälät olisivat avoinna lauantaisin ja sunnuntaisin yhtä aikaa isojen kanssa. Kohtaamamme yrittäjät kertoivat tarvitsevansa henkilöstöä tämän vuoksi myös uusina aukioloaikoina. Aukioloaikojen lisäksi kiinteistövälitysalan yritys harmitteli työlainsäädännön vaikutuksia omalla alallaan, jossa töitä ei perinteisesti tehdä kahdeksasta neljään.

Sesonkityöntekijöitä ja vuokratyövoimaa

Tänäkin vuonna tapasimme useita yrittäjiä (mm. matkailu-, puutarha-, ravintola- ja tapahtumajärjestäjä), jotka kertoivat toimintansa kausiluonteen vuoksi rekrytoivansa erityisesti sesonki- tai vuokratyövoimaa. Puutarha-alan kuluttaja-asiakkaiden kanssa toimiva yrittäjä harmitteli lisäksi, ettei heidän alalleen kouluteta varsinaisesti missään oppilaitoksessa.

Meyer ja Uusikaupunki vetävät

Suurin osa yrittäjistä toteutti rekrytointia perinteisin menetelmin ja työvoiman saannissa tuntui olevan eroja toimialojen välillä. Erityisesti metalliteollisuuden yrittäjät kertoivat tilanteen kiristyneen Länsi-Suomen suurten toimijoiden haalittua myös Päijät-Hämeen osaajat suuryrityksiinsä. Moni kertoi rekrytoivansa uusia työntekijöitä suoraan koulun penkiltä tai harjoittelujen kautta.

Oppilaitosyhteistyössä oli tapahtunut muutoksia aiempaan verrattuna. Ammattiopetuksen reformiuudistus oli tuonut yrittäjille uuden kentän, jossa heiltä odotetaan entistä enemmän pedagogista osaamista.

Metallialan vastaajiemme mukaan reformiuudistuksen myötä 16-vuotiaat nuoret tulevat heille hyvin varhain opintojen alettua, vaikka heiltä puuttuu vielä paljon perusosaamistakin. Perehdytys turvalliseen laitteiden käyttöön vie aikaa, mikä vaikuttaa siihen, että tuotannon pyöriessä täysillä perehdytykseen ei voida irrottaa riittävästi väkeä, vaan opiskelijoita joudutaan odotuttamaan ilman tuottavia tehtäviä. Yrittäjien omien sanojen mukaan työtä ja tilauksia on lähes liikaa, mutta toisaalta ei ole työntekijöitä, jotka voisivat työskennellä itsenäisesti.

Myös monet muut alat rekrytoivat uusia työntekijöitä harjoittelujen kautta. Taloushallintoalan (tilitoimisto) yritys kertoi perehdyttäneensä kaksi työntekijäänsä harjoittelujen kautta tehtäviinsä. Tarve olisi kolmannellekin, mutta perehdytys on liian raskasta. Harjoittelun kautta työllistäminen koettiin kuitenkin riskittömämmäksi, sillä tulevaan työntekijään ehtii tutustua ennakkoon.

Työnantajamielikuva ja edut

Osa haastatelluista yrittäjistä oli toisen tai kolmannen polven yrittäjiä. Rekrytointinäkökulmasta he näkivät perheyrittäjyyden työnantajamielikuvan kannalta positiivisena. Yrittäjät korostivat esimiestyön ohella työnantajavelvoitteiden noudattamista ja joustavien työaikojen sallimista sekä olivat vahvasti tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia. Keskusteluissa kävi ilmi, että sosiaalista mediaa käytetään tavoitteellisesti työnantajamielikuvan tai peräti koko toimialan esittämiseksi positiivisessa valossa. Toimialakohtaisesti oli myös vielä perinteisemmässä viestinnässä pidättäytyviä pk-yrityksiä, jotka luottivat yrityksen nettisivujen ja asiakkaille suunnattujen sähköpostitse jaettavien uutiskirjeiden voimaan.

Ei pelkkiä huolia ja harmeja

Myös kasvua tuntui olevan ilmassa. Tapaamistamme yrittäjistä useat kertoivat tulevansa rekrytoimaan tulevan vuoden sisällä. Myös myllerryksen keskellä olevan sotealan yrittäjät olivat rekrytoimassa ja eräällä näistä oli suunnitelmissa uuden hoitokodin perustaminen. Henkilöstö nykyisessä tuntui erittäin hyvältä ja pohdintaa käytiinkin, miten uuteen hoitokotiin saataisiin hyvä henkilökunta ja samanlainen henki. Yrittäjät kokivat omaavansa hyvät verkostot, joiden kautta myös mikroyrityksillä ja yksinyrittäjillä on toimintansa kannalta merkittävät kumppanit asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen niin tuotteiden kuin palveluiden kannalta.

Terveisiä myös työnhakijoille

Vielä saatiin tapaamisten yhteydessä vinkkejä myös korkeakoulujemme opiskelijoille ja tuleville työnhakijoille. Yritysten edustajat pienistä isoihin firmoihin toivovat työnhakijalta erityisesti yrittäjäasennetta, verkostoja sekä suoraa yhteydenottoa – se osoittaa hakijan olevan kiinnostunut yrityksestä. Osaajista on pulaa, joten uusi työvoima on erittäin tervetullutta.

Kirjoittajat: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen

Work Smart Online Fair – uuden sukupolven osaamista esille uusin menetelmin

Karelia-ammattikorkeakoulun tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat ovat vuodesta 2016 lähtien järjestäneet yhteistyössä hankkeiden kanssa paikallisille IT-alan yrityksille tapahtuman, jossa opiskelijat esittelevät omaa osaamistaan. Koko tapahtumajärjestely on integroitu mukaan opiskelijoiden kurssikokonaisuuksiin. Ja kuten IT-alaan kuuluu, toteutus on kehittynyt varsin iteratiivisesti vuosi vuodelta.

Vuosi sitten SMErec-tiimimme hyppäsi ensi kertaa mukaan toteutukseen ja lehtori Anssi Gröhn ideoi heti yhdessä opiskelijoiden kanssa 360°-videostriimin mukaan etäosallistumiseen.

Mitä tänä vuonna?

Tänä vuonna toteutusta lähdettiin suunnittelemaan opiskelijoiden projektitöiden kautta astetta laajemmalla skaalalla. Opiskelijaprojekteina suunniteltiin niin tapahtuman verkkosivut, viestintä, 360°-videostriimi, etäläsnäolorobotti-osallistuminen kuin AR-sovelluskin. Osaamisen esittelyn ja rekrytoinnin näkökulmasta opiskelijat esittelivät osaamistaan projektien sekä näiden lopputulosten kautta. Lisäksi SMErec-tiimi valmensi opiskelijoita tapahtumaa edeltäneessä yrityskontaktoinnissa.

Kolme askelta työelämään – SMErec tukee opiskelijoiden verkostoitumista työelämään

Pohjois-Karjalasta löytyy runsaasti erilaisia yrityksiä, joilla on tarvetta IT-osaajille. Useat yrityksistä tekevät varsin tiivistä yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa ja tulevat kertomaan yrityksestä tapahtumiin, mutta paljon on puhetta myös suoran kontaktin merkityksestä valmistuvan opiskelijan ja uuden työntekijän urapolun alussa. SMErecin tavoitteena on auttaa opiskelijoita saamaan kokemuksia sekä työelämäyhteyksien luomisesta että oman osaamisensa esittelemisestä opintojen ja urapolun alussa.

Tapahtuman suunnittelusta vastanneet tietojenkäsittelyn opiskelijat saivat kevään aikana SMErec-tiimiltä valmennusta työelämätaitoihin. Valmennus sisälsi myös intensiiviosuuden siitä, kuinka yrityksiä kontaktoidaan kolme askelta työelämään -mallin mukaisesti.

Opiskelijavalmennuksissa kuvasimme opiskelijoille työnhakua mm. oppimistapahtumana ja neuvotteluna. Tällöin työnhaku on osaamisen ja odotuksien sovittamista työelämän todellisuuteen. Puhuimme opiskelijoille myös työyhteisön erilaisista rooleista ja kannustimme opiskelijoita kokeilemaan projekteissaan erilaisia rooleja.

Tavoitteemme on, että opiskelijoille suunnattujen SMErec-valmennusten ja tapahtumien myötä opiskelijat voivat luoda itselleen verkostoja alueen yrityksiin ja kuulla yrityksiltä näiden tarpeista.  Tavoitteena meillä on lisäksi luoda tilanteita, joissa virtuaaliteknologian keinoin saadaan kurottua välimatka umpeen niin, että etätilanteessa molemmat tahot – hakija ja työnantaja – voivat kokea verkkovälitteisesti olevansa tapaamisessa keskenään. Vahvemman kokemuksen myötä myös muistijäljen voidaan tällöin olettaa olevan vahvempi. Loppujen lopuksi molemmat osapuolet haluavat tutustua toiseen myös persoonatasolla, mihin virtuaaliteknologia antaa uusia mahdollisuuksia.

Tämän vuoden tapahtuma SMErec-tiimin silmin

Toisen vuosikurssin tietojenkäsittelyn tradenomiopiskelijat olivat aloittaneet tapahtuman ja siihen liittyvien projektitehtävien suunnittelun ja toteutuksen jo alkukevään aikana. He olivat myös olleet pääasiassa sähköpostitse yhteydessä alueen IT-yrityksiin ja kutsuneet näitä toukokuun tapahtumaan. Myös me hankkeessa olimme yhteydessä alueen yrityksiin ja oli erittäin hienoa, että saimme tapahtumaan paikalle yhdeksän eri yritystä. Yrityksiltä saamamme palautteen mukaan tällaisille tilaisuuksille on ehdottomasti tarvetta ja kiinnostusta.

Toukokuussa Tiedepuistolla järjestetty Work Smart Online Fair -tapahtuma oli tutustumista puolin ja toisin. Tilaisuudessa opiskelijat esittelivät ensin omaa osaamistaan toteutettujen projektien kautta etänä ja paikalla. SMErec-tiiminä olimme erittäin ylpeitä opiskelijoiden esityksistä! Englanti kielenä vaikutti hyvin luontevalta tavalta esittää omaa osaamistaan. Esitysten myötä pääsimme tutustumaan IT-alan opiskelijoihin aivan eri tavoin kuin cv-tasolla on mahdollista. Jokainen toi oman persoonansa esiin, mikä on todella hienoa.

Tämän jälkeen myös yritykset saivat mikin. Meillä oli ilo kuulla seitsemän yrityksen terveiset opiskelijoillemme. Suurin osa paikalla olleista yrityksistä kertoi heti olevansa kiinnostunut harjoittelijoista ja monella oli myös kasvun myötä tarve rekrytoida uusia osaajia. Myös oman osaamisen esittely projektien kautta sai kiitosta. Process Geniuksen Riku Saarenheimon sanoin: ”Hienoa kuulla, että kehitätte uutta.”

Yritysvieraat esittivät tervehdyksensä opiskelijoille. Ylärivi vasemmalta: Kristiina Arola, Fastroi Oy; Mikhahil Alexeev, Keypro Oy; Julius Jämsen, Frostbullet Oy; Jari Nevalainen, CGI Suomi Oy; Alarivi vasemmalta: Riku Saarenheimo, Process Genius Oy; Andres Sutinen, Blancco Oy Ltd.; Olli Keinänen ja Jere Viinonen, KollektiWe Oy

Yrityspuheenvuorojen jälkeen siirryimme jatkamaan keskustelua etänä ja paikallaolleiden kesken vapaamuotoisesti sekä kehittämisprojektien tulosten esittelyjen kautta verkostoitumissessiossa. Varsinkin etäläsnäolorobotti-yhteydellä verkostoitumiseen ja projektiesittelyihin osallistunut opiskelija tuntui pääsevän hyvin mukaan keskusteluihin.

Tilaisuus on tältä vuodelta ohi, kokemukset kirjattu ylös ja osallistujapalaute kerätty. Saatu palaute on ollut erittäin positiivista. Ensikontaktakteja on luotu ja matka alussa.

Avoin viesti opiskelijoille

Innostamme teitä nyt olemaan yhteydessä yrityksiin, mikäli teiltä vielä puuttuu harjoittelupaikka! Myös muut kuin paikalla olleet yritykset olivat kiinnostuneita harjoittelijoista, joten kehotamme ehdottomasti olemaan yrityksiin yhteydessä vielä ennen kesälomia. Syksy tulee vauhdilla ja monet päätökset tehdään ennen kesää. Muistakaa, että harjoittelun ja tutkinnon myötä teillä on edessä työelämä. Jokainen tässä vaiheessa hankittu työelämäkontakti voi olla timantti tulevaisuuden työnhaussa.

Ja viesti yrityksillemme

Oli hienoa saada teidät paikalle tapahtumaamme. Kiitokset opiskelijoille antamastanne kiinnostuksesta ja palautteesta. Lupaamme olla teihin yhteydessä myös jatkossa. Olemme kuulolla teidän tarpeistanne ja toivomme, että saamme nämä loistavat nuoret osaajat töihin omalle alueellemme.

Teksti: Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen
Kuvat: Tanja Rimpilä, Säde Lind, Kristiina Arola


Missasitko tapahtuman? Katso opiskelijoiden blogista, miten tapahtumaan valmistauduttiin!