Mihin kaikkeen on mahdollista hyödyntää 360-videoita, kun puhutaan rekrytoinnista ja työnantajakuvan edistämisestä? Tähän aiheeseen tutustuimme lokakuussa SMErec-hankkeen järjestämässä työpajassa Joensuussa.
HR-Consultingin Päivi Könösen emännöimään CoWorking-tilaan Joensuussa kokoontui lokakuussa joukko uuden teknologian hyödyntämisestä kiinnostuneita. Vajaan neljän tunnin työpajassa ehdimme kuulla Karelia-amk:n lehtori Anssi Gröhnin johdannon aiheeseen, tutustua Cobham Mast Systemsillä kuvattuun esimerkkiin 360-videosta ja testata käytännössä, miten 360-videolaitteisto toimii ryhmähaastattelussa.
Työnantajamielikuvan edistäminen 360-videolla
Työnantajamielikuva viittaa organisaation identiteettiin ja maineeseen työnteon paikkana. Kiinnittämällä huomiota työnantajamielikuvaan, yritys pyrkii parantamaan henkilöstön pysyvyyttä ja vaikuttamaan siihen kuvaan, joka ihmisillä on yrityksestä.
Anssi Gröhnin puheenvuorossa kuulimme, että uusi teknologia auttaa, kun tarvitaan erottautumista muista. Esimerkiksi 360-videoiden avulla voidaan saada aikaan pysyvämpi muistijälki, sillä videon katsoja on ikään kuin itse läsnä ja keskellä sitä tilannetta, jota videolla kuvataan.
Gröhn suositteli 360-videon kokeilemista mm. työpaikkailmoituksissa, joissa työpaikan persoonallisuus ja työyhteisö voidaan nostaa esiin videon avulla aivan uudella tavalla.
Case: Työpaikkakierros Cobham Mast Systemsillä
Esimerkkinä 360-videon hyödyntämisestä työtilojen esittelyssä oli valmisteltu etukäteen case-esimerkki Cobham Mast Systemsin kanssa. Toimistopäällikkö Anu Savolainen osallistui työpajaan ja kertoi, että Cobham Mast Systems lähti mielellään testaamaan uutta teknologiaa.
– Aihe on ajankohtainen, meillä on mietitty positiivisen mielikuvan rakentamista ja miten näitä asioita viedään jatkossa eteenpäin. Uusien työkalujen hyödyntäminen kiinnostaa.
Esimerkkivideolla nähtiin materiaalia tuotannon työtehtäviin hakeneille. Virtuaalilasit päässä videon katselijan oli mahdollista päästä ”paikan päälle” yritykseen tapaamaan työntekijöitä ja kuulemaan heidän ajatuksiaan mm. työnkuvasta, työpäivän kulusta ja työpaikan hyvistä puolista.
Ennen kuvauksia videon työryhmä mietti tarkkaan kohderyhmän, mitä katselijan tulisi kuulla ja nähdä ja keitä videolla olisi hyvä haastatella. Haastattelijalle tehtiin kysymyspatteristo, mutta muuta käsikirjoitusta ei tässä tapauksessa tehty.
Videon tavoitepituus oli 5–10 minuuttia ja materiaalia syntyi kolmen työntekijän haastatteluista helposti noin 20 minuuttia. Tiivistä videota varten haastateltavien lukumäärä ja kysymykset on siis rajattava tarkasti.
– Tämä oli harjoitusmuotoinen otos, joten saamme tästä ideoita, minkälaisia asioita meidän kannattaa jatkossa huomioida, Savolainen totesi.
Itse kuvaukset sujuivat Savolaisen ja haastattelija Marja-Liisa Ruotsalaisen mukaan hyvin.
– Pikkuinen 360-kamera ei ole huomiota herättävä, joten se tuntuu kuvattavista mukavammalta kuin iso videokamera, Savolainen kertoi.
Case: Ryhmähaastattelun kuvaus 360-kameralla
Työpajan toisessa osassa PKO:n Juha Turpeinen ja SMErecin Marja-Liisa Ruotsalainen soluttautuivat Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon ryhmähaastattelun testausta varten. Kamera viritettiin joukon keskelle ja HR-Consulting Oy:n Päivi Könönen esitti kysymyksiä haastateltaville kameran kuvatessa kaikkia osallistujia yhtä aikaa 360-näkymällä.
Varsinaisen testikuvauksen jälkeen päästiin vaihtamaan ajatuksia osallistujien kesken. Ryhmähaastattelut ovat käytössä mm. PKO:lla ja Cobham Mast Systemsillä, ja osallistujat näkivät selkeitä hyötyjä tilanteen tallentamisesta.
– Olisi kiva, jos kamera voisi olla päällä ennen haastattelua ja sen jälkeen, koska jälkeenpäin koko porukka rentoutuu ja silloin näkee ihmisten todellisemman luonteen. Haastattelussa ollaan kuitenkin jännittyneitä ja hermostuneita, Savolainen pohti.
– Kun haastattelija kysyy kysymyksen tietyltä henkilöltä, hän ei näe, miten muut reagoivat kysymykseen tai toisten vastauksiin. Lisäarvoa haastattelijalle tulee siitä, että reaktioita ja henkilöiden välisiä suhteita voi tarkastella videolta jälkikäteen, Könönen kiitteli.
Teksti & kuvat: Kirsi Taskinen
Työympäristöstä kuvatut 360-videot ovat havainnollistavia tallenteita, joita voi hyödyntää rekrytoinnissa, markkinoinnissa ja muussa viestinnässä. Tallenteita voi esittää rekrytointitilanteessa haastateltaville joko ennen haastattelua tai sen aikana. Erityisen hyvin 360-videot toimivat ryhmähaastattelutilanteissa. Työnantajalle 360-videot ja VR-lasit tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden arvioida haastateltavia ja heidän toimintaansa itselleen sopivana ajankohtana.
