Suomi konsortion eli edustajat Turun ja Karelia-ammattikorkeakouluista sekä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK:sta matkustivat pääsiäisen jälkeen tapaamaan kansainvälisiä kumppaneita Belgiaan Ghent:n kaupunkiin. Matkan pääaiheena oli hankkeen ensimmäinen kansainvälisten partnereiden tapaamiseksi järjestetty kick off –meeting, jonka koolle kutsujana oli HoGent College University. Tapaamisen tarkoituksena oli luoda yhteinen näkemys ja viitekehys KV-yhteistyölle. Kick off –meeting järjestettiin Gentin kaupungissa, Belgian flaaminkielisellä alueella noin tunnin junamatkan päässä maan pääkaupungista Brysselistä.
Keskiviikko 19.4.2017, Gent Vietimme keväisen päivän aurinkoisessa kokoushuoneessa HoGent:n hallintorakennuksessa, De Wijnaert:ssa.
Kuva 1: De Wijnaert
Suomalaisten lisäksi tapaamisessa olivat mukana belgialaiset kumppanimme sekä edustaja Saksan partnerilta.
Tapaamisen aluksi kansainvälisen hankkeen koordinaattori kertoi kansainvälisen projektin tilasta ja osallistujat esittäytyivät. Esittäytymisten jälkeen jokainen partneriorganisaatio kertoi omasta kansallisesta hankkeestaan ja sen taustoista. Belgiassa kaikista yrityksistä yli 54 % on PK-yrityksiä. PK-yrityksillä on haasteita mm. valintaprosessiin liittyen. Usein yritysten rekrytointitilanteen valintapäätökset perustuvat hyvään tunteeseen. Julkisten rekrytointipalveluiden osalta tilanne oli hyvin samanlainen kuin Suomessa, palvelut ovat hajanaisia ja pirstaloituneita niin työnhakijoiden kuin työnantajienkin näkökulmasta.
Kansallisen projektin tavoitteita Belgiassa ovat PK-yritysten valintaprosessin kehittäminen ja syrjimättömän työllistymisen edistäminen.
Saksan partneriorganisaatio Hochschule Hartz:n mukaan heitä kiinnostaa valintaan liittyen mm. kompetenssit ja datan analysointi. Heidän tavoitteenaan on kehittää digitaalinen työkalu ja kohderyhmänä on ensisijaisesti hoivasektori.
Suomen konsortio esitteli SMErec-hanketta. Kansainväliset partnerit pitivät Suomen yrityskontaktitavoitteita merkittävinä. SMErecissä järjestetään lisäksi muista kansallisista hankkeista poiketen koulutusta sekä yrityksille että opiskelijoille. Muilla mailla ei ollut vielä selkeää opiskelijaintegraatiota hankkeeseen. He pitivät Suomen opinnäytetyöintegrointi-mallia hienona. Myös opiskelijoiden integrointi digitaalisen työkalun kehittämiseen poikkesi muista.
Keskustelua käytiin paitsi hankeyhteistyön synergioista, myös hankkeen tehtävien jaosta eri maiden kesken. Koska eri osallistujamaiden hankkeet ovat rahoituksellisesti erillisiä, suora tehtävien ja yhteisten tulosten jakaminen ei ole mahdollista. Tästä johtuen päädyttiin jakamaan tehtävät niin, että jokainen taho ratkaisee oman, itsenäisen osionsa ja nämä tulokset rajataan ja sovitetaan kuitenkin mahdollisimman hyvin yhdessä toimiviksi ja toisiaan tukeviksi. Tästä huolimatta yhteistyö pidetään laajana ja tutkimuksellista aineistoa jaetaan laajasti, eettinen aineiston käsittely huomioiden. Kansainvälinen yhteistyö antaa hankkeelle paljon uusia tutkimuksellisia mahdollisuuksia. Materiaalien tuottaminen yhdessä ja lokalisointi eri kielille, ml. digitaaliset työkalut, antaa kaikille osanottajatahoille paljon laajemmat vaikutusmahdollisuudet.
Torstai 20.4.2017, Gent ja Bryssel Torstaiaamuna saimme vielä erinomaisen esittelykierroksen Gentin vanhaan kaupunkiin isäntäväen johdolla.
Kuva 3: Gentin vanhaa kaupunkia
Seuraavaksi siirryimme omatoimisesti Brysseliin. Majoituttuamme nopeasti menimme Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Varsinais-Suomen EU-toimistojen väkeä tapaamaan. Heidän kanssaan siirryimme Euroopan Komissioon, jossa meidät vastaanotti työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosaston ohjelmajohtaja.
Kuva 4: EU:n hallintorakennuksia, Le Charlemagne ja Lex
Kuva 5: Matkaseurueemme Brysselissä, oikealla ohjelmajohtaja Juuso Stenfors
Yhteenveto:
Kick-off –tapaaminen oli hyvin tuloksellinen, ja käynnisti hankkeen kannalta laajoja mahdollisuuksia antavan kansainvälisen yhteistyön. Jokaisella osallistujamaalla on toistensa hankkeiden kannalta merkittävää erikoisosaamista. Yhteistyö kannalta suurin haaste liittyy varmasti toimijoiden hankeaikatauluihin ja niiden yhteensovittamiseen. Tältä kannalta on tärkeää, että tutkimus- ja kehitystyön tulokset ovat yhteisesti käytettävissä jo ennen hankkeiden loppuraportteja.
Komissiovierailun sisältö oli kattava. Kävimme läpi useita aihealueita, ja saimme paljon ajantasaista informaatiota koskien EU-rahoitteisten hankkeiden käytäntöjä ja seurantaa.
Muuta matkan aikana mieleen painunutta
Gent jäi mieleen hyvin aktiivisena opiskelijakaupunkina. HoGentin lisäksi kaupungissa on mm. Belgian vanhin yliopisto, taideyliopisto ja kauppakorkeakoulu. Noin 20% kaupungin asukkaista on opiskelijoita, ja kun väkiluku on noin 250.000 henkeä, katukuva on hyvin nuorekas. Kaupungilla on hyvin pitkä, yli tuhatvuotinen historia. Vanha keskusta onkin laaja ja arkkitehtonisesti yhtenäinen kokonaisuus. Polkupyörien määrä jäi mieleen, rautatieaseman edusta muistutti suuren yleisötapahtuman pyöräparkkia ja pyöräilijöitä oli myös paljon liikkeellä.
Kuva 6. Gentin vanhaa kaupunkia
Marja-Liisa Ruotsalainen, Antti Meriö, Marcus Penttinen, Mervi Leminen ja Tanja Rimpilä
