SMErec-hankkeen tavoitteena on kuulla mahdollisimman kattavasti yrittäjien rekrytointikokemuksista ja -haasteista. Päätimmekin jalkautua sekä SMErecin Joensuun että Turun tiimien voimin valtakunnallisille yrittäjäpäiville kohtaamaan yrittäjiä. Lähdimme matkaan kysymyspatteriston kanssa ja kartoitimme yritysten rekrytointitarpeita ja -osaamista.
Vuoden 2017 yrittäjäpäivät toteutettiin Joensuussa ja tapahtuma alkoi perjantaina virallisten kokousten ja retkien merkeissä. Osa tiimimme jäsenistä jalkautui retkille, osa jäi päätapahtumapaikalle Joensuu Areenalle. Retkien anti oli varsin kattava ja niiden lomassa ehdimme vaihtaa ajatuksia yritysten edustajien kanssa.
Kuva 1. SMErec-tiimi suuntaa kohti Valtakunnallisia Yrittäjäpäiviä
Karjalaiskierroksella Nuorten yrittäjien matkassa
Yrittäjäpäivien retkikattaus oli erittäin laaja. Pohjois-Karjalan Nuorten Yrittäjien järjestämällä retkellä ”Nuorten yrittäjien karjalaiskierros” vastakohdat täydensivät toisiaan. Nuoret yrittäjät opastivat eri-ikäisiä osallistujia karjalaisen kulttuurin ja perinteiden saloihin. Joensuun keskustan tuntumassa toteutettu retki koostui tehtävärasteista, jotka suorittamalla sai palkkioksi hienon karjalaispassin.
Kuva 2. Passi karjalaisuuteen on suoritettu!
Retkellä olleiden nuorten, sekä järjestäjien että osallistujien, into ja tekemisen meininki olivat käsin kosketeltavia. Varsinaissuomalainen varttikarjalainen aivan hämmentyi siitä, miten aktiivisia ja innovatiivisia nuoret yrittäjät ovat. Yritystoimintansa lisäksi he toimivat aktiivisesti nuorten yrittäjäjärjestöissä ja näyttävät muutenkin elävän vauhdikkaasti.
Toisella retkellä ”Petäjästä pikkuhousuja” päästiin tutustumaan Pohjois-Karjalan rakennus-, metsäteollisuus- ja biotalousosaamiseen. Kyselimme retken aikana osallistujilta heidän rekrytointitarpeistaan. Retkelle osallistuneista yrittäjistä löytyi sekä pieniä että perheyrityksiä, joissa henkilöstö on rekrytoitu vuosien kuluessa lähipiiristä. Keskustelua käytiin usean polven perheyrityksistä ja niiden ominaispiirteistä esimerkiksi vieraillessamme Iivari Mononen Oy:ssä.
Retkeen kuului tutustuminen Joensuun ensimmäiseen puukerrostaloon Penttilänrannassa, Fortumin pyrolyysilaitokseen sekä metsä- ja maatalouden koneita ja palveluita tuottavaan John Deereen. John Deeren tiloja ihasteltiin ja tehdas vakuutti osallistujat erityisesti siisteydellään. Kuva nuhruisesta metallipajasta oli kaukana vierailukohteesta. Myös hieno työ alihankkijaketjun kanssa nousi esiin tutustumiskierroksella useaan otteeseen.
Kuulumisia kentältä
SMErecin Yrittäjäpäivillä kohtaamat yritykset edustivat varsin kattavasti eri toimialoja. Mukaan mahtui niin kuljetusalan, ravitsemus-, rakennus-, hyvinvoinnin, terveysalan, asiantuntijakonsultoinnin kuin erilaisten kaupan ja palvelualojen toimijoita.
Suurin osa yrityksistä toteutti rekrytointia perinteisin menetelmin. Työvoiman saannissa tuntui olevan eroja toimialojen välillä. Ravitsemusalalla yrittäjät kokivat työvoiman saannin helpoksi, kun taas erityisosaamista vaativat matkailu-, sisäilma-, it- ja metalliala kärsivät työntekijäpulasta. Eräs kuljetusalan toimija kertoi toki saaneensa persoonalliseen työpaikkailmoitukseensa peräti 75 hakemusta.
Moni kertoi rekrytoivansa uusia työntekijöitä suoraan koulun penkiltä tai harjoittelujen kautta. Useat yrittäjät toivoivatkin yhä vahvempaa yhteystyötä oppilaitosten harjoittelusta vastaavien tahojen kanssa. Eräs yrittäjä toivoi, että tulevaisuudessa harjoittelu saataisiin kytkettyä entistä läheisemmin työpaikalle. Hänen esittämänsä ajatusmalli muistutti Keski-Karjalan Kehitysyhtiön Osaava Keski-Karjala -hankkeen mestari–kisälli-toimintamallia. Joensuun seudulla on juuri alkanut vastaava kokeilu Osaava Joensuun seutu.
Osalle haastatelluista yrittäjistä yrittäjyys oli osa-aikaista. Eräät rakennus- ja kuljetusalojen yrittäjät edustivat toisen polven yrittäjiä. He korostivat esimiestyön ohella työnantajavelvoitteiden noudattamista ja olivat vahvasti tukemassa työntekijöidensä hyvinvointia. Uusista rekrytointimalleista hyödyn irti ottava Joensuun kaupunki esiintyi modernina rekrytoijana. Kaupungin rekrytoijia on innostettu ottamaan käyttöön videohaastattelut.
Suomalaisten työntekijöiden suosiminen ja uusien työntekijöiden hyvä perehdyttäminen nousivat esille. Saimme myös kuulla, että sesonkiluonteisuus haastaa rekrytointien onnistumista, samoin kuin työn vaatima erityisosaaminen. Tästä esimerkkinä kielitaitoa vaativa joulupukkihahmo, jota matkailualan yrittäjä Matti Pohjola, Nordic Holidays Services:stä käytti esimerkkinä keskustelussamme.
Henkilöstön työsuhde-etuina pk-yrittäjät käyttävät mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja: Parturikoulutuksen saanut toisen polven ympäristöalan yrittäjä leikkaa hiuksia, jos tarvetta ilmenee. Tai vientireittiä ajaville kuskeille järjestetään vähän parempia majoituspalveluita kuin kilpailevassa firmassa. Pienet yrittäjät haluavat tarjota laadukkaita palveluita asiakkailleen, joten henkilöstön tulee toimia hyvin.
Ministeri Sipilä nosti puheessaan esiin, että työnantajayrittäjien määrä on muutaman viimeisimmän vuoden aikana laskenut 8000 yrityksellä. Tämä pitänee paikkansa, sillä tapasimme yrittäjäpäivillä useita yksinyrittäjiä sekä ikääntyneitä entisiä yrittäjiä, jotka olivat jo luopuneet yrityksestään.
Tutustu tarkemmin kyselyn tuloksiin linkki julkaisuun
Vuonna 2018 Valtakunnalliset yrittäjäpäivät järjestetään Turussa. SMErec-hankkeen toteuttajat Karelia-amk, JOSEK Oy ja Turku AMK toimivat sekä Joensuun että Turun seudulla, joten ensi vuonna kyselyä yritysten rekrytointitarpeista toteutetaan Aurajoen varrella.
Kirjoittajat: Tanja Hallenberg, Antti Meriö, Tanja Rimpilä ja Marja-Liisa Ruotsalainen
