360-videot ja virtuaalitodellisuus ovat Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Anssi Gröhnille tuttuja tutkimuskohteita. Hänen opastuksellaan rekrytointivalmennuksen osallistujat pääsivät itse kokeilemaan, miten 360-videot kuvataan, editoidaan ja siirretään katseltaviksi sosiaalisen median palveluihin. Laitteet eivät vaadi isoja investointeja, ja uuden teknologian avulla on mahdollisuus erottua joukosta.
– Olipa avartava kokemus, kiitteli TE-toimiston Visa Rinne rekrytointivalmennusta, jossa tutustuttiin 360-videoiden mahdollisuuksiin.
Rekrytoinnissa ja oman organisaation esittelyssä 360-videot toimivat mm. huomion ja kiinnostuksen herättäjinä. Valtava informaatiotulva on haaste, joten uutta teknologiaa käyttämällä on helpompi erottua muista ja jättää pysyvämpi muistijälki. Erityisen hyvin 360-videot toimivat ryhmähaastatteluissa.
360-videon avulla voidaan myös kierrättää työtä hakevaa henkilöä virtuaalisesti eri paikoissa ja teettää hänellä tehtäviä valinnan helpottamiseksi. Virtuaalinen matkustaminen on kustannustehokasta ja ympäristöä säästävää.
Laitteistot edullisia
360-videot eroavat normaaleista videoista. Ne kuvataan erityisillä 360-kameroilla, jotka tallentavat kohteesta yhdellä kuvauskerralla kaikki kuvakulmat joka suuntaan. Valmennuksessa oli käytössä alle 200 euron arvoinen Samsung Gear 360 -kamera, joten investointina kamera ei ole suuri.
Valmiin 360-videon katselijat voivat itse kääntää videon kuvakulmaa ja tutkia kuvattua tilannetta monesta eri suunnasta. Uudemmissa puhelimissa on automaattisesti rakennettu yhteys 360-videoita varten.
360-videoiden katselu onnistuu ilman apuvälineitä, mutta parhaimman kokemuksen saa käyttämällä VR (virtual reality) -laseja, joiden avulla katselija ikään kuin siirtyy keskelle videota ihmettelemään tapahtumia. Kun lasit päässä pyörii ympäri, näkee kuvaustilanteen joka suuntaan. Halvimpien VR-lasien hinta ei päätä huimaa: muoviset maksavat 20 euroa ja pahviset 5 euroa.
Aamupäivän aikana rekrytointivalmennuksen osallistujat pääsivät itse mannekiineiksi 360-videolle. Gröhnin ohjauksessa kuvattiin kaksi videopätkää, jonka jälkeen videot siirrettiin editoitaviksi tietokoneille. Jokainen sai kokeilla, miten ilmaisella VirbEdit-ohjelmalla oli helppo yhdistää kuvatut videot, lisätä videoon tekstiä sekä leikata turhia palasia pois.
Valmiin videon voi julkaista esimerkiksi YouTubessa, Twitterissä tai Facebookissa. Valmennuksessa kokeiltiin videon lataamista YouTubeen.
Teksti & kuvat:
Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk
***
SMErec-hanke tarjoaa rekrytointiaiheisia valmennuksia pk-yrityksille jälleen syksyllä 2018.