”Kilpailussa Euroopan kv-osaajista nettopalkalla ja helpolla saapumisella keskeinen merkitys”
Lokakuun lopulla pohjoiskarjalaiset yritykset ja toimijat kokoontuivat yhdessä Joensuun Seudun Kehittämisyhtiön koollekutsumille kv-rekry-aamukahveille. Josekin toteuttamat SMErec ja Osaava Joensuun Seutu -hankkeet olivat järjestäneet tilaisuuden yhteistyössä Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja Joensuun kaupungin kanssa. Oli erittäin hienoa huomata, miten moni pohjoiskarjalainen yritys oli kiinnostunut kv-rekrytointiteemasta. Tilaisuudessa kuulimme julkisten toimijoiden lisäksi henkilöstöpalveluyritys Baronan sekä kahden Pohjois-Karjalassa toimivan yrityksen näkemyksiä ja kokemuksia kansainvälisen työvoiman rekrytoinnista.
Kuva 1. Tiedepuiston Rekryaamukahvitilaisuus aluillaan
Kurkistus kv-rekrytoinnin kentälle
Suomen viime aikojen tilastot ja uutiset kertovat karua sanomaa. Kärjistynyt työvoimapula uhkaa, mutta toisaalta yhtä aikaa maassamme on työttömyyttä. Tilaisuudessa pääsimme kuulemaan useiden alojen kv-osaajia rekrytoineen Baronan kansainvälisen rekrytoinnin johtaja Elina Koskelan kokemuksia kv-osaajien rekrytoinnista. Elinan mukaan yrittäjien kannattaa nyt hyväksyä, että kaikki tulevaisuuden työntekijät eivät tule puhumaan suomea.
Suomeen rekrytoidaan usealle eri alalle osaajia Euroopasta. Henkilöstöpalveluyritys Barona on toteuttanut tänä vuonna noin 200 kansainvälistä rekrytointia Euroopasta. Heidän organisaatiollaan on toimistot Puolassa ja Slovakiassa, mikä mahdollistaa mm. ammattitaidon testaukset (esim. hitsaukset) ja haastattelut lähtömaassa.
Esimerkkeinä Baronan viimeaikaisista rekrytoinneista on Valmet Automotive, jonne on rekrytoitu noin sata työntekijää Itä-Euroopan maista (Puola, Slovakia, Tšekki, Unkari). Myös toinen Baronan esittelemä esimerkki Simfors Oy on aloittanut valmistautumisen kansainvälisten työtekijöiden vastaanottamiseen hallitusti ja on nyt hakemassa CNC koneistajia ulkomailta.
Kv-osaajia Suomeen, mutta mistä?
Baronan Elina Koskelan mukaan suurin osa Suomeen tulevista työntekijöistä saapuu Itä-Euroopasta, jonka maissa työskentelyyn liittyy ns. lähtemisen kulttuuri. Sitä vastoin useat muut Euroopan maat ovat samassa tilanteessa kuin Suomi ja näiden osalta meidän on haasteellisempi saada osaajia Suomeen. Kolmansista maista (ei-EU-alueelta) rekrytoitaessa Suomi on toisaalta usein houkutteleva kohdemaa. Näiden rekrytointien yhteydessä työlupaprosessien kesto ja muut tekijät vievät kuitenkin usein runsaasti aikaa. Määristä puhuttaessa Baronan kautta Pohjois-Karjalan alueelle on tänä vuonna rekrytoitu muutama kymmenen.
”Nettopalkka ratkaisee”
Baronan havaintojen mukaan Suomi kilpailee tänä päivänä työvoimasta mm. Hollannin ja Saksan kanssa. Elina Koskelan mukaan työtarjousten osalta päätöksen ratkaisee nettopalkka. Tässä tapauksessa työntekijän verotuksella on meidän kannaltamme suuri merkitys.
”Suomeen yhtäjaksoisesti yli kuudeksi kuukaudeksi tuleva on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Häntä verotetaan ansiotuloista progressiivisesti samalla tavalla kuin pysyvästi Suomessa asuvia. www.vero.fi ”
Toiseksi ratkaisevaksi tekijäksi Elina mainitsee, kuinka helpoksi saapuminen on tehty hakijalle – ja vasta tämän jälkeen hakijoiden ratkaisussa painavat muut asumiseen liittyvät tekijät kuten koulut, hyvinvointiin liittyvät asiat yms.
Kuva 2. Baronan kansainvälisen rekrytoinnin johtaja Elina Koskela
Yritysten kokemuksia
Kuulimme tilaisuudessa myös kv-työvoimaa rekrytoineiden yritysten kokemuksia kv-työvoimasta. Metallialan osaajia rekrytoineen yrityksen kokemukset kansainvälisten osaajien rekrytoinnista olivat erittäin myönteiset. Työntekijät olivat olleet ammattiylpeitä ja osaaminen ja työn jälki oli ollut kiitettävää. Kielitaito ei aiheuttanut ongelmia, sillä valmistavan teollisuuden puolella tämä ei vaikuttanut työhön.
Myös it-alalla toimivan yrityksen kokemukset kansainvälisistä työntekijöistä olivat hyvät. Yrityksen toimitusjohtaja korosti, että asiantuntijoita rekrytoitaessa alueen vetovoimatekijät tulevat heidän alallaan rekrytoinnissa todella ratkaisevaan rooliin.
Yritysedustajat nostivat puheissaan esiin myös kv-työtekijöiden kohtaamia haasteita. Näitä olivat mm. viranomaisten kanssa toimiminen (yhteydensaaminen), minkä lisäksi viranomaisten vaatimukset tuntuivat vaihtelevan. Myös eräiden julkisten organisaatioiden kesken kaivattiin vahvempaa keskinäistä yhteistyötä, jottei asiakkaan prosessi katkeaisi.
Halua yhteiseen markkinointiin ja yhden luukun palveluun
Kansainvälisiä työntekijöitä rekrytoineet yritykset toivoivat kv-työvoiman paremman sijoittumisen tueksi yhden luukun palvelua, johon olla yhteydessä ja josta saisi tietoa ja palvelut. Markkinoitiin ja kv-osaajien houkutteluun yritykset toivoivat pitkäjänteistä yhteistyötä.
Maakunnan vetovoimatekijät rekrytoinnin tukena
Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolla on merkittävä rooli Pohjois-Karjalan alueen markkinoinnissa. Maakuntaliiton markkinointipäällikkö Heli Räsänen kannustaa yrityksiä hyödyntämään maakunnan vetovoimatekijöitä sekä erityisesti paikkabrändäystä uusien osaajien houkuttelussa ja rekrytoinnin tukena. Työmarkkinoilla on kova kilpailu tekijöistä, jolloin yritysten tulee panostaa markkinointiin näkyäkseen ja erottuakseen. Esimerkkinä onnistuneesta paikkabrändäyksestä Heli mainitsee Lounais-Suomen, jossa markkinoinnin kautta ollaan vaikutettu merkittävästi alueen ja yritysten vetovoimaan.
Kuva 3. Heli Räsänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Keneen yrityksen siis tulisi olla yhteydessä, kun lähtee toteuttamaan kv-rekrytointia?
Yritys voi kv-rekrytointikysymyksissä ottaa yhteyttä keneen tahansa seuraavista alueellisista tahoista: JOSEK Oy, EURES, Pohjois-Karjalan TE-toimisto, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Joensuun Kaupunki/Kotouttamispalvelut ja Karelia-amk. Toimijat ohjaavat tästä eteenpäin. Alla vielä tiivistetysti tilaisuudessa esitellyistä palveluista:
EURES- palvelut
EURES on komission vapaan liikkuvuuden palvelu, joka ylläpitää isoa työnvälitysportaalia. Alustaan kirjaudutaan ja alusta on toteutettu niin, että se ehdottaa yritykselle heidän luomansa profiilin pohjalta sopivia työntekijöitä. EURES rekrytointi- ja koulutuspalvelut auttavat työnhakijoita löytämään työpaikkoja ja työnantajia saamaan työntekijöitä palvelukseensa kaikkialta Euroopasta. Palvelut mahdollistavat myös ammattitaidon testauksia eri toimialojen työnhakijoille. Tämän lisäksi EURES järjestää useissa kohdemaissa online-rekrytointitapahtumia (www.europeanjobdays.eu). Pohjois-Karjalan TE-toimiston EURES-asiantuntija Taru Asikaisen mukaan seuraavat onlinemessut tullaan järjestämään Suomessa ensi keväänä.
Suomessa järjestetyistä Online-messuista on saatu aiempien vuosien perusteella paljon hyviä tuloksia. Yhteistyöllä toteutettu alue- ja yritysmarkkinointi sekä onnistuneet messut toivat Lapin onlinemessujen yhteydessä alueelle parisataa uutta kansainvälistä työntekijää. Tässä yhteydessä viestintä oli aloitettu julkaisemalla jo ennakkoon video Lapista ”pororuuhkineen”, minkä lisäksi yritykset olivat tehneet oman markkinointivideonsa.
Rekrytoinnin lisäksi alueelliset toimijat tukevat yrityksiä myös uuden työntekijän kouluttamisessa. Pohjois-Karjalan ELY keskuksen toteuttaman Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hankkeen kautta alueen yritykset voivat hankkia maksullisia koulutuksia kansainvälisille osaajille sekä muulle henkilöstölle.
Joensuun kaupungin kotouttamispalvelut
Joensuun kaupungin maahanmuuttajapalvelujen alle sijoittuvat kotouttamisen palvelut. Joensuun alueella kotouttamisen palveluvalikko on viime vuosina laajentunut ja palveluita tarjotaan myös alueella olevalle kansainväliselle työvoimalle. Kaupungin kotouttamispalveluihin kuuluu mm. ryhmänohjausta useilla eri kielillä sekä oleskelulupahakemuksiin, perheenyhdistämisasioihin ja matkustusasiakirjoihin liittyvä asiantuntijaneuvonta.
Kuva 4. Mia Sevonius-Male, Joensuun kaupunki, maahanmuuttajapalvelut
Kirjoittaja: Tanja Rimpilä
