Kevätkauden ensimmäisessä rekrytointivalmennuksessa kokoonnuttiin Joensuuhun Karelia-ammattikorkeakoulun Wärtsilä-kampukselle. Tamora Oy:n Leena Friman johdatteli osallistujat pohtimaan rekrytoinnin valmistelussa huomioitavia asioita. Lisäksi omat käytännön neuvonsa antoi palkittu liperiläinen yrittäjä, Puhdas Ilo Oy:n Suvi Toivola.
Kopiointi ei kannata rekrytoinnissa
Rekrytointiprosessi ei aina ole viimeisen päälle suunniteltua. Erityisesti pienyrittäjällä saattaa olla kiire hakea apukäsiä töihin ja tuntuu, että aika ei yksinkertaisesti riitä rekrytoinnin yksityiskohtien hiomiseen. Kiireessä lähdetään helposti toimimaan aivan kuten ennenkin. Hakemustekstikin on helppo kopioida kaverilta miettimättä sen kummemmin, millaista tekijää juuri omassa yrityksessä tarvitaan.
Valmennuksessa kuulimme, että yrittäjän kannattaa pohtia hyvin tarkkaan, millaista henkilöä ollaan oikeastaan hakemassa. Toisilta kopioitu hakemustekstin sanahelinä ei houkuttele hakijoiksi juuri oman yrityksen kannalta oikeita tyyppejä.
On pohdittava, millaisen henkilön kiinnostuksen haluamme hakemuksella herättää ja mitä ominaisuuksia, osaamista ja taitoja hänellä tulee olla. On mietittävä, millaista työkaveria etsimme ja millainen henkilö viihtyisi juuri meidän yrityksessämme. Pohdintojen tulokset esitetään mahdollisimman konkreettisessa muodossa, riippumatta siitä, käytetäänkö apuna tekstiä vai kuvaa.
Mikä vaikuttaa työnantajamielikuvaan?
Työnantajamielikuva on ratkaiseva rekrytoinnin onnistumisen kannalta. Mielikuvaan vaikuttavat esimerkiksi rekrytointitapa, työntekijöiden kohtelu, viestintä ja yrityksen arvot.
Hakijan näkökulma tulisi ottaa huomioon koko rekrytointiprosessissa. Kompastuskivenä on usein se, että unohdetaan viestiä työnhakijoille haun etenemisestä tai vastata myös niille, jotka eivät tulleet valituiksi. Rekrytointia voi ajatella osana yrityksen markkinointia. Prosessin sujuvuus, käytetyt teknologiat, henkilöiden kohtaaminen ja viestintä luovat hakijoille mielikuvaa työnantajasta.
Erinomainen esimerkki työnantajamielikuvan taitavasta rakentajasta on paikallinen puhtausalan yritys Puhdas Ilo Oy. Yrityksen toimitusjohtaja ja suunnannäyttäjä Suvi Toivola kertoi valmennuksen päätteeksi omia kokemuksiaan rekrytoinnista.
Resepti hyvien hakijoiden tavoittamiseen
Puhdas Ilo Oy rekrytoi uusia työntekijöitä järjestämällä 1–2 kertaa vuodessa avoimen rekrytointitilaisuuden. Hakijat lähettävät itsestään tietoja sähköpostilla ja mielenkiintoisimmat hakijat kutsutaan paikan päälle rekrytointitilaisuuteen. Lyhyen haastattelun perusteella potentiaalisimmat henkilöt pääsevät jatkoon.
Avoin rekrytointitilaisuus on ollut Toivolan mukaan hyvä tapa löytää työntekijöitä. Se vie aikaa, mutta kannattaa, sillä henkilökohtaisessa tapaamisessa on helpompi nähdä, soveltuuko hakija tehtävään ja porukkaan. Paperilla toinen voi olla hyvä ja toinen todella huono, Toivola totesi.
Rekrytointipäätöksen jälkeen vuorossa on pitkä ja tarkka perehdytys, jossa käydään myös läpi, miten tervehditään, pukeudutaan ja mitä sanotaan asiakaskohteissa. Tavoitteena on pyrkiä siihen, että toimintamallit ovat yhdenmukaiset.
Toivola on yhtiökumppaninsa kanssa rakentanut johdonmukaisesti työnantajamielikuvaa erottuvalla yrityksen tarinalla, markkinoinnilla ja rekrytoinnilla. Hyvä työnantajamielikuva on vaikuttanut siihen, että tehtäviin riittää hakijoita.
Hyvien hakijoiden tavoittamisessa merkitsee Toivolan mukaan eniten yrityskulttuuri eli se, miten ihmisiä kohdellaan. Puhdas Ilo Oy:ssä työntekijät nähdään kokonaisuutena, joilla on sekä työ että kotielämä. Työntekijöiden hyvinvointi on tärkeää, ja työsuhteen pitää olla win–win -tilanne molemmille.
Kirsi Taskinen
projektikoordinaattori
Karelia-amk
SMErec-hanke tarjoaa pk-yrityksille rekrytointiaiheisia valmennuksia tammi-toukokuussa 2018 sekä Joensuussa että Kiteellä. Lisätiedot: http://smerec2.karelia.fi/fi/ajankohtaista/