SMErec-hankkeen toinen vuosi on lähtenyt liikkeelle. Kokoonnuimme helmikuun lopussa ohjausryhmän merkeissä Turkuun tavoitteenamme tutustua alueen teknologiateollisuuden kehitysnäkymiin. Joensuusta matkalle lähtivät SMErec-hankeväki (Marja-Liisa, Tanja & Arja-Irene / Karelia-amk ja Mervi / Josek Oy) sekä ohjausryhmän jäsenet Jukka Tulonen, Juha Saastamoinen ja Robert Kuhlmann.
Rekrytoinnit puheenaiheena Teknologiateollisuus ry:n kanssa
Ohjausryhmän palaverin yhteydessä meille järjestyi tapaaminen Teknologiateollisuus ry:n Varsinais-Suomen aluepäällikkö Teppo Virran sekä oppilaitosyhteistyöstä vastaavan Eija Laineen kanssa.
Virran mukaan osaajien saatavuuden problematiikka haastaa Varsinais-Suomea, mutta samat haasteet koskevat koko Suomea. Virta kertoi, että alan rekrytointien määriin vaikuttavat uusien työpaikkojen lisäksi myös eläköityminen ja työpaikkojen vaihtajat. Henkilöstömäärä lisääntyy vuosittain noin 10 000 hengellä, kun toisaalta rekrytoinnit ovat 30 000-40 000 henkilön luokkaa.
Virta näki suurena ongelmana sen, että matemaattis-luonnontieteelliset alat eivät vedä opiskelijoita ja näin ei saada osaajia yrityksiin töihin. Teknologiateollisuus ry pyrkii panostamaan alan houkuttelevuuteen tekemällä yhteistyötä peruskoulujen kanssa lisäten oppimismahdollisuuksia mm. ilmiölähtöisten projektien kautta. Tutustu kouluyhteistyöhön tarkemmin: https://www.mytech.fi/mytechohjelma
Vertaiskertojia kouluille
Tapaamisessa kuulimme myös hyväksi havaitusta teknologia-agentti -toiminnasta Turussa. Teknologia-alojen opiskelijat ja vastavalmistuneet jalkautuvat lukioihin ja muihin oppilaitoksiin kertomaan omista kokemuksistaan. Nuorelta nuorelle viesti kulkee tehokkaasti. ”Agentti”-toiminnalla on mahdollista hälventää ennakkoluuloja ja tehdä teknologia-alaa tutuksi. Opiskelupaikan valitseminen voi olla joskus hyvin pienestä kiinni.
Myös Turun AMK:ssa on hyödynnetty ”agentti”-mallia, kun on pyritty tukemaan toiselta asteelta AMK:hon siirtyvien opiskelijoiden opintopolkua.
Työnantajamielikuvan merkitys
Teknologiateollisuus ry korostaa omille yrityksilleen työnantajamielikuvan merkitystä. Alan kaikki yritykset ovat osa kansainvälistä ketjua ja ne tarjoavat tekniikkaan perustuvien työtehtävien lisäksi monialaisesti muitakin töitä, esimerkiksi myynnissä ja markkinoinnissa. Myös pienempien yritysten tulisi kiinnittää huomiota omaan näkyvyyteensä mm. sosiaalisessa mediassa. Hyvinä esimerkkeinä nousivat esiin Valmetin uratarinat ja Ponssen Youtube-videot.
SMErec-hankkeessa Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijana toimiva lehtori Sini Jokiniemi näki, että somesta löytyvien uratarinoiden sisältämän työn vetovoimaa voisi lisätä kertomalla itse työstä, esimerkiksi kuvaamalla ns. ammattilaisen työpäivä.
Potkurissa tutustumassa alkavien yritysten palveluihin
Kävimme Turussa tutustumassa myös uusyrityskeskus Potkurin toimintaan. Uusia yrityksiä on syntynyt erityisesti palvelualalle ja myös maahanmuuttajien perustamia yrityksiä on ollut aiempaa enemmän, kertoi yritysneuvoja Johanna Ojaranta. Ensimmäisen työntekijän palkkauksen kysymyksissä uusyrityskeskuksen yritysneuvojat ovat ohjanneet asiakkaansa TE-toimiston palveluihin.
Benchmarkkaus Joensuun ja Turun yritysneuvojen kesken oli runsasta ja näkemyksiä vaihdettiin palveluiden tarjonnan tavoista näillä kahdella talousalueella.
Business to business -myynnin oppia
Vierailun päätteeksi kävimme vielä tutustumassa Turun ammattikorkeakoulussa Sales Lab:n Business to business -myynnin opetushetkeen. Opiskelijat olivat valmistautumassa kevään koitokseen, jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua Best Seller Competition -kilpailuun.
Myyntikeskusteluissa, kuten rekrytoinnissakin, liikkeelle lähdettiin tarpeen tunnistamisesta ja pyrittiin saamaan selville keskustelukumppanin tarpeet ja tarjoamaan parhaat ratkaisut.
Kirjoittajat: Tanja Rimpilä, Marja-Liisa Ruotsalainen & Tanja Hallenberg
